15.10.2010

Osittaista vanhempainrahaa sai viime vuoden lopussa vain 36 äitiä tai isää. Osittaista hoitorahaa maksettiin 9 995:lle pienen lapsen vanhemmalle.

Äitiysrahakauden jälkeen alkavalle vanhempainvapaalle voi jäädä joko äiti tai isä, tai sen voi jakaa jaksoiksi niin, että isä ja äiti ovat vapaalla vuorotellen. Vanhemmat voivat myös tehdä osa-aikatyötä ja jakaa lapsen hoitovastuun. Esimerkiksi toinen hoitaa lasta aamupäivän ja toinen iltapäivän, jolloin sekä äidillä että isällä on samanaikaisesti oikeus osittaiseen vanhempainrahaan. Osittainen vanhempainraha on puolet muutoin maksettavasta vanhempainrahasta.

Mahdollisuus jakaa vanhempainvapaa äidin ja isän kesken on ollut käytössä vuodesta 2003. Vanhemmat ovat kuitenkin hyödyntäneet mahdollisuutta vain vähän. Viime vuoden aikana osittaista vanhempainrahaa sai kaikkiaan 113 äitiä ja isää, mikä on 0,1 % kaikista vanhempainrahan saajista.

Vanhempainvapaan jälkeen molemmilla vanhemmilla on mahdollisuus jäädä osittaiselle hoitovapaalle lyhentämällä päivittäistä tai viikoittaista työaikaa. Osittainen hoitovapaa loppuu viimeistään, kun lapsi päättää peruskoulun toisen lukuvuoden. Osittaisen hoitovapaan ajalta Kela maksaa osittaista hoitorahaa alle 3-vuotiaan vanhemmille ja ensimmäistä ja toista luokkaa käyvän lapsen vanhemmille. Tukea maksetaan kerralla vain yhdestä lapsesta, vaikka perheessä olisi useampi edellytykset täyttävä lapsi. Osittainen hoitoraha on 90 euroa kuukaudessa, ja se on veronalaista tuloa.

Osittainen hoitoraha nykyisessä muodossaan tuli voimaan vuonna 1997. Koululaisista tukea on voinut saada vuodesta 2004. Viime vuoden aikana osittaista hoitorahaa sai kaikkiaan 18 228 äitiä tai isää. Tuen saajista 5,2 % oli miehiä.

Vuoden 2009 lopussa osittaista hoitorahaa maksettiin 3 449 alle 3-vuotiaasta ja 6 476 koululaisesta. Tuen piirissä oli alle 3-vuotiaista lapsista 2,6 % ja 7-8-vuotiaista 5,7 %. Alle 3-vuotiaista maksettujen hoitorahojen osuus on pysynyt suunnilleen samana viime vuosina, kun taas koululaisista maksettujen hoitorahojen osuus on pienentynyt.

12.5.2010

Kela julkaisee ensimmäistä kertaa selkokieliset esitteet etuuksistaan. Esitteet on toteutettu yhteistyössä Selkokeskuksen kanssa.

- Selkokieli soveltuu kaikille, jotka haluavat tietoa nopeasti ja vaivattomasti. Erityisen hyvin se sopii henkilöille, joilla on jostakin syystä vaikeuksia tekstien ymmärtämisessä. Heitä on mm. maahanmuuttajissa ja joissakin vammaisryhmissä, Selkokeskuksen johtaja Hannu Virtanen toteaa. Selkokeskus on tarkistanut esitteiden sisällön, kielen ja ulkoasun ja antanut siitä merkiksi selkotunnuksen. Tekstit on muokannut viestintäsuunnittelija Ari Sainio.

Nyt valmistui viisi suomenkielistä esitettä. Ruotsinkieliset selkoesitteet ilmestyvät viimeistään syksyllä. Esitteet käännetään myöhemmin ainakin englanniksi, venäjäksi ja viroksi. Selkoesitteitä saa Kelan toimistoista. Ne on julkaistu myös Kelan internetsivuilla (http://www.kela.fi/julkaisut).

Kela testaa loppuvuodesta, miten hyvin selkoesitteet palvelevat asiakkaita. Vaikka tiedon jakaminen ja asiointi siirtyvät yhä enemmän verkkoon, painetuille esitteille on edelleen tarvetta, sillä kaikki eivät voi käyttää verkkopalveluja.

Tekstit muokannut Ari Sainio kertoo, että Kelan esitteiden muokkaaminen selkokielelle oli mielenkiintoista ja samalla haastavaa. Asioista piti kertoa lyhyesti ja selkeästi mutta siten, etteivät tosiasiat vääristy. Pääasian löytäminen monenlaisten yksityiskohtien keskeltä vei välillä aikaa, mutta Kelan tiedottajien ja asiantuntijoiden avulla se onnistui lopulta hyvin.

- Selkoesitteissä piti keskittyä tärkeimpiin asioihin. Lähtökohtana oli kertoa, millaisia etuuksia Kela antaa tueksi eri elämäntilanteissa. Asiakas voi katsoa esitteestä etuuden nimen ja tunnistaa, missä tilanteessa ja elämänvaiheessa hän voi hakea etuutta. Häntä rohkaistaan ottamaan yhteyttä Kelaan ja kysymään lisää etuuksien yksityiskohdista, Ari Sainio toteaa.

Selkoesitteet on jaettu viiteen elämäntilanteeseen. Koti ja perhe esittelee lapsiperheiden etuudet ja asumisen tuet. Terveys ja kuntoutus kertoo sairauteen liittyvistä korvauksista ja päivärahasta sekä kuntoutuksesta ja vammaisetuuksista. Opiskelu ja työ käsittelee opiskelijan tukia, työttömän tukia ja asevelvollisen avustuksia. Eläkkeelle-esitteessä taas kerrotaan eläketurvasta, hoitotuesta ja maahanmuuttajan erityistuesta. Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille kertoo, miten pääsee Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu, kun muuttaa ulkomaille.

24.3.2010

Kela käytti vuonna 2009 sosiaaliturvaetuuksiin yhteensä 11,8 miljardia euroa. Kelan kokonaiskulut olivat 12,2 miljardia euroa. Ne kasvoivat 6,3 % edellisvuodesta.

Kelan toimintakulujen osuus kokonaiskuluista oli 3,5 %. Valtio vastasi Kelan rahoituksesta 64 %:n osuudella, ja vakuutusmaksuilla rahoitettiin 31 %. Tiedot ilmenevät Kelan hallituksen hyväksymästä tilinpäätöksestä ja vuoden 2009 vuosikertomuksesta, joka ilmestyy huhtikuun lopulla.

Valtaosa suomalaisista sai Kelan etuuksia vuonna 2009. Sairausvakuutusetuuksia maksettiin vuoden aikana 4,1 miljoonalle henkilölle, ja työttömyysturvaetuuksia sai 256 100 henkilöä. Vuoden lopussa Kela maksoi eläkkeitä 735 000 eläkkeensaajalle. Lapsilisää maksettiin miljoonasta lapsesta.

Elatustuen toimeenpano ja perintä siirtyivät kunnilta Kelaan huhtikuun alusta. Huhti-joulukuun aikana elatustukea sai 95 900 lasta.

Vuoden 2009 päättyessä Kelan palveluverkkoon kuului 251 toimistoa, joita täydensivät sivuvastaanotot ja yhteispalvelupisteet.

Vuonna 2009 Kela.fi -sivustolle tehtiin 12 miljoonaa käyntiä, ja etuushakemuksista 12,6 % tehtiin verkossa. Vuoden 2009 aikana Kela monipuolisti verkkoasiointimahdollisuuksia. Tunnistettujen verkkopalveluasiointien määrä miltei kaksinkertaistui vuodessa lähes 2,5 miljoonasta vajaaseen 5 miljoonaan.

19.5.2009

Kela kehittää asiakaspalveluaan lisäämällä mahdollisuuksia sähköiseen asiointiin ja puhelinpalveluun. Ensi vuonna suljetaan 13 toimistoa, joista osa korvataan yhteispalvelulla. Muutokset eivät aiheuta irtisanomisia. Taantumasta aiheutuvien töiden vuoksi Kela rekrytoi uutta henkilöstöä hakemusten käsittelyyn ja ruuhkaisten toimistojen asiakaspalveluun.

Kela on viime vuosina laajentanut nopeasti sähköistä asiointia ja kehittänyt puhelinpalvelua. Asiakas voi jo nyt hakea verkossa mm. asumistukea, vanhempainpäivärahoja, sairauspäivärahaa ja opintotukea. Kuluvan vuoden loppuun mennessä kaikki keskeiset etuudet ovat haettavissa verkossa. Asiointi Kelan internetsivujen kautta on kaksinkertaistunut vuosittain.

Puhelinpalvelussa tulevat käyttöön etuuskohtaiset palvelunumerot, joissa palvellaan asiakkaita asuinpaikasta riippumatta. Näitä valtakunnallisia numeroita on jo käytössä viisi, ja loput seitsemän tulevat käyttöön syksyllä. Kaikki ruotsinkieliset palvelunumerot ovat jo käytössä.

Kelan palveluja tarjotaan myös yhteispalvelupisteistä

Kela arvioi vuosittain toimistoverkkoaan. Tänä keväänä toimistoverkkoa on tarkasteltu alueellisesti asiakkaiden palvelutarpeiden, toimistoverkon tiheyden ja yhteispalvelun mahdollisuuksien perusteella. Myös kuntaliitosten aiheuttamat muutokset paikkakunnan palveluihin on huomioitu.

Arvioinnin perusteella Kelan hallitus päätti sulkea 13 toimistoa vuonna 2010. Painavin perustelu toimiston sulkemiselle on vähäinen asiakasmäärä. Näiden muutosten jälkeen Kelalla on yhä 238 toimistoa eri puolilla Suomea.

- Yhtään sellaista toimistoa ei kuitenkaan suljeta, jonka tilalle ei tarjottaisi korvaavaa palvelua tai jonka sulkemisen takia asiointimatka lähimpään toimistoon tulisi kohtuuttoman pitkäksi, toteaa pääjohtaja Jorma Huuhtanen .

Joillakin paikkakunnilla Kelan palvelut korvataan yhteispalvelulla. Tällöin Kela toimii yhdessä muiden julkisten tahojen, kuten kunnan, poliisin, maistraatin tai työ- ja elinkeinotoimiston kanssa.

- Kela on mukana jo 79 yhteispalvelussa, ja kehitämme aktiivisesti yhteispalvelua koko Suomessa, toteaa Huuhtanen.

Toimistoverkon tarkastelun yhteydessä päätettiin myös supistaa 10 paikkakunnalla Kelan toimistojen aukioloaikaa. Useimmiten tämä tarkoittaa, että toimisto palvelee asiakkaita kahtena päivänä viikossa.

Uutta henkilöstöä palkataan taantuman takia

Toimistoverkon muutokset eivät aiheuta irtisanomisia. Kela tarjoaa vastaavia tai uusia työtehtäviä jokaiselle toimihenkilölle, jonka toimipaikkaa muutokset koskevat.

Talouden taantuman takia erityisesti työttömyysturva- ja asumistukihakemusten määrät ovat kasvaneet huomattavasti. Kelan hallitus päätti maaliskuussa palkata 92 uutta työntekijää hakemusten käsittelyyn ja ruuhkaisimpien toimistojen asiakaspalveluun.

Muutokset toimistoverkossa

Etelä-Suomen vakuutusalue
Martinlaakson toimisto Vantaalla suljetaan 1.1.2010. Lähin toimisto on kahden kilometrin päässä Myyrmäessä.

Elimäen toimisto lakkautetaan 1.1.2010. Toimisto on toiminut ajanvarauksella 1.5.2009 lukien, jolloin varsinainen asiakaspalvelu siirtyi yhteispalvelupisteeseen. Lähin Kelan toimisto on 25 kilometrin päässä Kouvolassa.

Iitin toimisto suljetaan 1.1.2010. Toimisto on toiminut ajanvarauksella 1.5.2009 lukien, jolloin varsinainen asiakaspalvelu siirtyi yhteispalvelupisteeseen. Lähin Kelan toimisto on 25 kilometrin päässä Kouvolassa.

Padasjoen toimisto suljetaan 1.1.2010 ja korvataan kunnan ylläpitämällä yhteispalvelulla. Lähin Kelan toimisto on 30 kilometrin päässä Asikkalan Vääksyssä.

Kärkölän toimisto suljetaan 1.1.2010. Lähin Kelan toimisto sijaitsee 20 kilometrin päässä Hollolassa. 30 kilometrin päässä sijaitsevaan Lahden toimistoon on hyvä junayhteys.

Lisäksi aukioloaika lyhenee kolmessa toimistossa. Nastolan toimisto siirtyy osittaiseen aukioloaikaan 1.9.2009 sekä Asikkalan ja Sysmän toimistot 1.1.2010 alkaen.

Itä-Suomen vakuutusalue
Lauritsalan toimisto Lappeenrannassa suljetaan 1.1.2010 ja muutetaan ratkaisuyksiköksi. Lappeenrannan Kievarinkadun toimisto on viiden kilometrin päässä.

Valtimon toimisto suljetaan 1.1.2010. Kelan palvelua saa sen jälkeen ajanvarauksella kunnanvirastossa. Lähin Kelan toimisto on Nurmeksessa 27 kilometrin päässä.

Osittaiseen aukioloaikaan siirtyvät Vieremän, Sonkajärven ja Varpaisjärven toimistot 1.1.2010 alkaen.

Lounais-Suomen vakuutusalue
Nakkilan toimisto suljetaan 1.4.2010. Lähin Kelan toimisto sijaitsee Harjavallassa 10 kilometrin päässä, ja Porin toimistoon on matkaa 20 kilometriä.

Perniön toimisto suljetaan 1.1.2010. Lähin Kelan toimisto on Salossa 20 kilometrin päässä.

Länsi-Suomen vakuutusalue
Vaajakosken toimisto suljetaan 1.1.2010. Lähin Kelan toimisto on seitsemän kilometrin päässä Jyväskylän keskustassa.

Alahärmän toimisto suljetaan 1.1.2010 ja korvataan yhteispalvelupisteellä. Lähin Kelan toimisto on 25 kilometrin päässä Kauhavan keskustassa.

Jurvan toimisto suljetaan 1.1.2010 ja korvataan yhteispalvelupisteellä. Lähin Kelan toimisto on 25 kilometrin päässä Kurikan keskustassa.

Lisäksi aukioloaika muuttuu kolmessa toimistossa. Korsnäsin toimisto siirtyi osittaiseen aukioloaikaan ja palveluyhteistyöhön 1.3.2009. Kristiinankaupungin toimisto siirtyi osittaiseen aukioloaikaan 1.4.2009. Kälviän toimisto siirtyy osittaiseen aukioloaikaan 1.6. alkaen.

Korpilahden toimiston kanssa samoissa tiloissa aloitti 11.5.2009 toimintansa Jyväskylän kaupungin yhteispalvelupiste. Marraskuun alusta Kelan palveluja tarjotaan Kelan ja kunnan yhteisessä palvelupisteessä kunnanviraston tiloissa.

Pohjois-Suomen vakuutusalue
Utajärven toimisto suljetaan 1.1.2010 ja korvataan kunnan kanssa yhteispalvelupisteellä. Lähin Kelan toimisto on 25 kilometrin päässä Muhoksella.

12.5.2010

Vuoden 2010 äitiyspakkauksen jakelu on nyt aloitettu.

Kuva: Vaula Aunola ja Nana Uitto © Kela

Uusi äitiyspakkaus julkistettiin Lapsimessuilla Helsingissä 23. huhtikuuta. Uudesta pakkauksesta on jo annettu runsaasti palautetta sekä messuilla että verkkokeskusteluissa.

Kestovaippoja kiitellään, mutta edelleen vanhemmat toivovat, että kokeiltavana olisi useampia eri vaihtoehtoja. Pakkaukseen palannut kevytvanupuku saa kiitosta, kuten myös tämän vuoden uutuus kestoliivinsuojat. Osa vanhemmista pitää pakkauksen värejä liian poikamaisina, osa taas sanoo niiden olevan sopivan neutraaleja ja pitää vaatteiden toiminnallisuutta värejä tärkeämpänä.

Perheet voivat antaa palautetta äitiyspakkauksesta Kelan internetsivuilla http://www.kela.fi/palaute tai toimistoissa. Kaikki palaute on tervetullutta äitiyspakkauksen kehittämiseksi.

Äitiysavustuksen kuten muutkin perhe-etuudet voi nykyään hakea paperilomakkeen sijaan Kelan internetsivuilla kirjautumalla asiointipalveluun verkkopankkitunnuksilla. Hakemuksista 13 % tehdään verkossa.

Kuvat uudesta äitiyspakkauksesta löytyvät Kelan internetsivuilta http://www.kela.fi/lapsiperhe. Klikkaamalla kuvaa sen näkee suuremmassa koossa.

28.4.2010

Lapsiperheiden keskuudessa verkkoasioinnin suosio on kasvanut huomattavasti vuoden takaisesta. Myös Kelan lapsiperheiden neuvontapalsta on saanut suuren suosion.

Keskimäärin 23 % kaikista perhe-etuuksista haetaan sähköisesti. Vuosi sitten sähköisten hakemusten osuus oli 14 %. Suosituinta verkkoasiointi on vanhempainpäivärahojen hakemisessa. Koko Suomessa jo kolmasosa vanhempainpäivärahoista haetaan verkossa. Luku on kasvanut huimasti vuoden takaisesta. Tuolloin vanhempainpäivärahoista 19 % haettiin verkossa.

Myös lastenhoidon tukien hakeminen verkossa on suosittua. Tämän vuoden maaliskuussa
25 % asiakkaista haki tukia verkossa, kun vuotta aikaisemmin osuus oli 15 %.

Vähiten verkon kautta haetaan äitiysavusta. Äitiysavustus on joko äitiyspakkaus tai rahallinen avustus hakijan valinnan mukaan. Äitiysavustusta haki maaliskuussa verkossa vain 12 % hakijoista. Vuosi sitten sähköisten hakemusten osuus oli 7 %.

Äidit ja isät etsivät internetistä myös tietoa ja vertaistukea uudessa elämäntilanteessa. Kela vastasi tähän neuvonnan tarpeeseen avaamalla maaliskuun alussa Kysy lapsiperheen etuuksista -keskustelupalstan Suomi24-verkkoyhteisöön. Palstalla Kela-Kerttu vastaa lapsiperheiden kysymyksiin.

Kela-Kerttuina vuorottelee joukko Kelan perhe-etuuksien asiantuntijoilta eri puolilta Suomea. Vanhemmat löysivät palstan välittömästi. Ensimmäisen kuukauden aikana palstalle lähetettiin 720 viestiä. Kela-Kerttu vastasi kysymyksiin yli 270 kertaa, ja palstaa luettiin yli 30 000 kertaa. Eri kävijöitä palstalla oli maaliskuussa noin 11 000. Palsta on toiminnassa toukokuun loppuun. Kerttuun voi tutustua osoitteessa http://www.kela.fi/kerttu.

Kelan toimistoissa vietetään tällä viikolla lapsiperheiden teemaviikkoa. Toimistoissa opastetaan perheitä mm. Kelan asiointipalvelun käytössä.

9.12.2009

Isäkuukauden pidennys koskee niitä perheitä, joilla oikeus vanhempainpäivärahaan alkaa vuoden 2010 puolella. Ensimmäisiä pidennettyjä isäkuukausia voi viettää aikaisintaan syksyllä 2010.

Nykyisen lain mukaan isällä on oikeus kahden viikon ylimääräiseen isyysrahaan, jos hän käyttää vanhempainrahakaudesta vähintään kaksi viimeistä viikkoa. Tätä isän pitämää vanhempainrahakauden osaa ja isyysrahapäiviä kutsutaan yhdessä isäkuukaudeksi. Ensi vuoden alusta isäkuukausi pitenee 12 arkipäivällä eli isäkuukauden enimmäispituus on silloin 36 arkipäivää.

Lakimuutoksen tavoitteena on kannustaa isiä käyttämään isäkuukautta nykyistä enemmän ja ottamaan vastuuta lapsensa hoitamisesta. Suomessa syntyi viime vuonna 59 530lasta. Isyysrahan saajia oli 49 163, ja isäkuukautta käytti 8 932 isää.

Osittainen hoitoraha myös yrittäjille

Ensi vuoden alusta osittainen hoitoraha korotetaan nykyisestä 70 eurosta 90 euroon kuukaudessa. Samalla osittainen hoitoraha laajenee koskemaan YEL- ja MYEL-vakuutettuja yrittäjiä.

Kela maksaa osittaista hoitorahaa alle kolmivuotiaiden sekä ensi- ja toisluokkalaisten vanhemmille. Sitä maksetaan myös pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvan lapsen vanhemmille kolmannen lukuvuoden loppuun.

Osittaisen hoitorahan edellytyksenä on, että vanhemman työaika on lapsen hoidon vuoksi enintään 30 tuntia viikossa. Hoitorahaa voidaan maksaa molemmille vanhemmille saman kuukauden ajalta, jos he ovat lyhentäneet työaikaansa eri aikoina ja vuorottelevat lapsen hoidossa. Sitä maksetaan kerrallaan vain perheen yhdestä lapsesta. Hoitovapaatasta sovitaan aina työnantajan kanssa.

8.4.2009

Kela on keskittänyt huhtikuun alusta alkaen lapsiperheiden neuvonnan valtakunnalliseen puhelinpalveluun. Lapsiperheitä palvellaan numerossa 020 692 206 arkisin klo 8-18. Numero vastaa keskitetysti myös elatustukea koskeviin kyselyihin.

Lapsiperheiden palvelunumero 020 692 206 neuvoo huhtikuusta alkaen asiakkaita koko maassa vanhempainpäivärahoihin, lapsilisään, lasten hoidon tukiin ja adoptiotukeen liittyvissä asioissa.

Numerossa vastataan keskitetysti myös elatustukea koskeviin kyselyihin. Elatustuen myöntäminen ja maksaminen siirtyvät kunnilta Kelaan tästä päivästä alkaen. Palvelunumerossa on aluksi valikko, jossa soittaja valitsee, haluaako hän hoitaa elatustukeen vai johonkin muuhun lapsiperheiden etuuteen liittyvää asiaa.

- Lapsiperheiden puhelinpalvelusta tulee todennäköisesti Kelan suosituin palvelunumero. Odotamme numeroon päivittäin keskimäärin 1 800 puhelua, joihin vastaamassa on jatkuvasti noin 30-40 asiakasneuvojaa, kertoo kehittämispäällikkö Pirjo Myyry Kelan yhteyskeskuksesta.

Lapsiperheiden palvelunumero tarjoaa tukea myös sähköiseen asiointiin . Perheet voivat nykyään hakea verkossa kaikki lapsen syntymään ja hoitoon liittyvät Kelan etuudet.

KELA on uudistanut verkkopalvelujaan erityisesti lapsiperheille suunnatussa tiedottamisessa.  Lapsiperheuutiset kysyi KELA:lta tietoa uudistuksesta.  Kysymyksiin vastasi tiedottaja Heidi Liesivesi.

Miten olette onnistuneet tässä hankkeessa?

Kela on kehittänyt aktiivisesti verkkopalveluitaan ja saa koko ajan lisää palveluitaan verkkoon. Myös asiakasmäärät verkossa ovat kasvaneet. Kehitämme myös jatkuvasti muita palvelukanaviamme.

Kuinka paljon teillä on lapsiperhekäyttäjiä verkkopalveluiden parissa?

Lapsiperheet ovat Kelan internetsivujen aktiivisin käyttäjäryhmä. Kelan internetsivujen Lapsiperhe-osiossa oli vuonna 2006 kesimäärin 58 500 käyntiä kuukaudessa.
Sähköisissä asiointipalveluissa vanhempainpäivärahan omia tietoja tarkistettiin vuoden 2006 aikana yli 142 000 kertaa, lapsilisän tietoja yli 111 000 kertaa, äitiysavustuksen tietoja yli 48 000 kertaa.

Mitä tietoa lapsiperheille löytyy Kelan sivuilta?

Lapsiperheelle löytyy Kelan internetsivuilta tietoa lapsiperheen etuuksista sekä lomakkeet, jotka voi täyttää ja tulostaa verkossa. Lisäksi he voivat käyttää laskureita, joilla voi arvioida jo etukäteen äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan määrän. Lisäksi laskurilla voi laskea äitiys- ja vanhempainpäivärahakauden pituuden. Internetsivuilla voi myös antaa palautetta Kelalle ja kysyä asiantuntijoiltamme lapsiperheen etuusasioista.

Tunnistautumista vaativassa sähköisessä asiointipalvelussa voi tarkistaa omia etuustietojaan, eli esimerkiksi, onko oma hakemus ratkaistu ja koska etuus maksetaan tilille. Tietoihin saatiin tarkistettavaksi vuonna 2004 äitiys-, isyys ja vanhempainraha sekä erityisäitiysraha. Vuonna 2006 sinne lisättiin lastenhoidon tuki, lapsilisä, äitiysavustus ja adoptiotuki. Asiointipalvelun kautta voi loppuvuodesta 2007 hakea äitiys-, isyys ja vanhempainrahaa sekä äitiysavustusta, lapsilisää ja adoptiotukea.

Minkälainen lapsiperhe saa parhaan hyödyn verkkopalveluista?

Kuka tahansa voi käyttää Kelan verkkopalveluita. Sähköiseen asiointipalveluun asiakas tarvitsee henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset tai sähköisen henkilökortin. Parhaan hyödyn saa lapsen hankintaa suunnitteleva perhe, joka haluaa jo etukäteen arvioida, paljonko vanhempainpäivärahaa voi saada. Myös pienten lasten vanhemmat, joille voi olla hankalaa asioida toimistossa tai puhelimitse, voivat asioida netissä esimerkiksi silloin kun lapsi nukkuu.

Kaikilla lapsiperheillä ei ole välttämättä varaa tietokoneisiin ja nettiyhteyksiin, miten olette tämän asian huomioineet rakentaessanne kehittyviä lapsiperhepalveluita?

Verkkopalvelut ovat lapsiperheille yksi vaihtoehtoinen asiointikanava mm. toimisto- ja puhelinpalvelun lisäksi. Nettiyhteyksillä varustettuja tietokoneita voi käyttää esimerkiksi kirjastoissa, jos ei omista omaa tietokonetta. Asiointipalveluihin tunnistautuminen takaa turvallisen asiointimahdollisuuden myös yleisillä koneilla. Lisäksi Kela selvittää parhaillaan asiakaspäätteiden tarpeellisuutta toimistoissa.

Miten Kela tiedottaa, muuten kuin verkossa, uusista palveluistaan lapsiperheille?

Kela tiedottaa verkkopalveluistaan esitteissään sekä joka kotiin jaettavissa asiakaslehdissä, Kelan sanomissa ja FPA bladetissa. Lisäksi verkkopalveluista on tulossa lähiviikkoina toimistoihin jakoon oma esitteensä. Myös esimerkiksi neuvoloita yms. sidosryhmiä on informoitu kehittyvistä palveluista, eli tietoa jaetaan eri viranomaisten kautta. Toimistoissa ja puhelinneuvonnassa pyritään myös kertomaan verkkopalveluista.

Onko KELA samanlaisessa asiakaspisteiden vähennyskierteessä kuin esimerkiksi pankit ovat olleet viimeisen reilun 10-vuoden ajan?

Kelan palveluverkkoon kuuluvat toimistot, yhteispalvelupisteet, yhteyskeskusten puhelinpalvelu, postituspalvelu ja verkkopalvelut. Vuoteen 2010 mennessä Kelan asiointipalvelut ovat laajentuneet koskemaan yleisimpiä etuuksia, ja tällöin keskitytään myös arvioimaan kunkin palveluverkon tarve. Myös jatkossa osassa etuuksista toimistokäynti voi olla verkkoa parempi vaihtoehto.

Kela on kesäkuun alussa kokonaan siirtynyt uusiin puhelinnumeroihin. Uudet numerot ovat kaikki 0206-alkuisia. Numeroiden loppuosa on sama kuin ennen. Asiakkaalle puhelu Kelan 0206-numeroon maksaa vain tavallisen paikallis- tai matkapuhelinmaksun.

Vanhat ja uudet numerot ovat toimineet rinnakkain vuoden alusta, mutta vanhoihin 0204-alkuisiin numeroihin soitetut puhelut eivät enää ohjaudu Kelaan.

Uudet numerot löytyvät kaikista Eniron puhelinluetteloista ja Kelan nettisivuilta www.kela.fi.