 |
Tuoreimmat kouluasiat
|
Kunnat torjuvat perusopetuksen lisämenot
|
13.11.2010
Kuva: Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Kari Nenonen
Kuntaliitto vastustaa perusopetuksen vähimmäistuntimäärän korottamista. Sille ei ole mitään oppimiseen todistetusti vaikuttavaa perustetta, mutta kuntien menot lisääntyisivät merkittävästi. Valmisteltavana oleva esitys perusopetuslain muuttamisesta lisäisi perusopetuksen kustannuksia kaikkiaan noin 150 miljoonaa euroa vuodessa.
- Kunnat maksavat perusopetuksen menoista 66 prosenttia. Tältä pohjalta kunnilla on oikeus vaatia, että kustannuksia ei lisätä, varsinkaan perusteettomien muutosten kautta, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Kari Nenonen.
Kuntaliitto jätti eriävän mielipiteen jo tuntijakoa valmistelleessa työryhmässä. Vähimmäistuntimäärän korottamisen ohella kunnat vierastavat ehdotettuja kielten ryhmäkokomääräyksiä.
Vähimmäistuntimäärän nostamista on perusteltu koulutuksellisen tasa-arvon ja valtakunnallisen yhdenvertaisuuden lisäämisellä. Kuitenkin Suomessa koulujen väliset erot oppimistuloksissa ovat OECD-maiden pienimpiä. Vuoden 2006 Pisa-tutkimuksen mukaan suoritusten kokonaisvaihtelu oli Suomen kouluissa 5,8 prosenttia, kun OECD-maiden keskiarvo oli 34 prosenttia.
- Tutkimustulosten valossa koulutuksellinen tasa-arvo ja valtakunnallinen yhdenvertaisuus toteutuvat suomalaisissa kouluissa jo nyt hyvin. Tätä voidaan pitää peruskoulujärjestelmämme keskeisenä vahvuutena, Nenonen sanoo.
Vähimmäistuntimäärän nostaminen lisää työpäivän rasittavuutta, ja vastapainoksi joudutaan ehkä vähentämään jakotuntien määrää. Seurauksena voi olla myös vapaaehtoisen kielen valitsijoiden määrän väheneminen.
Toinen keskeinen epäkohta esityksessä on vapaaehtoisen kielen opetuksen velvoite yhdistettynä minimiryhmäkokoon. Toisaalta vaatimus lisää opetusryhmien määrää niissä kunnissa, joissa vapaaehtoisen kielen opetusta ei nyt järjestetä, mutta toisaalta se karsii opetusta niissä kunnissa, joissa sitä nyt annetaan pienemmille ryhmille. Laajoissa kunnissa jouduttaisiin kuljettamaan oppilaita yhteen opetusryhmään, koska ryhmäkokovaatimus olisi kuntakohtainen.
- Paikallista ratkaisuvaltaa ei pidä suotta kahlita. Suomalaisen peruskoulun paikallinen vapaus järjestää opetus oman oppilasjoukon kannalta parhaalla mahdollisella tavalla on tuottanut hyviä tuloksia ja saanut muut maat seuraamaan samaa mallia, Nenonen toteaa.
Kuntaliitto kannattaa valinnaisuuden lisäämistä, mutta ei tuntijakotyöryhmän esittämässä laajuudessa. Esitettyä valinnaisuutta tulisi vähentää ja siirtää tunteja perustaitojen opettamiseen. Näin varmistettaisiin parhaiten vahvat perustaidot kaikille oppilaille.
|
Oppilaan ääni ei kuulu koulun asioissa
|
3.10.2010
Tämänvuotisen Kouluterveyskyselyn tulokset pääkaupunkiseudulta osoittavat, että suurin osa peruskoulun yläluokkalaisista ja toisen asteen opiskelijoista ei tiedä, miten he voisivat vaikuttaa koulunsa asioihin. Lukiolaisista 35 prosenttia, peruskoulun yläluokkalaisista 46 prosenttia ja ammattiin opiskelevista jopa puolet ei tunne vaikuttamisen väyliä. Muutos 2000-luvun puoliväliin nähden on kuitenkin myönteinen.
Yleisintä oppilaiden ja opiskelijoiden osallistuminen on ollut koulun teemapäivien, juhlien ja retkien järjestelyihin, joihin on osallistunut pääkaupunkiseudun peruskoululaisista noin kolmannes, lukiolaisista viidennes ja ammattikoululaisista 14 prosenttia. "Selvästi harvinaisempaa on sen sijaan osallistuminen kouluyhteisön yhteisten sääntöjen laatimiseen, piha-alueiden suunnitteluun tai kouluruokailua koskeviin järjestelyihin", toteaa tutkija Riikka Puusniekka THL:stä. "Tytöt näyttäisivät osallistuvan poikia aktiivisemmin erilaisiin toimintoihin."
Puusniekan mukaan oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuus koulun asioissa on tärkeä opiskelumotivaatiota ja kouluviihtyvyyttä lisäävä tekijä. "On huolestuttavaa, että ammattiin opiskelevista ja lukiolaisista yli kolmannes ja peruskoulun yläluokkalaisista lähes puolet kokee, ettei oppilaiden mielipidettä oteta huomioon koulutyön kehittämisessä."
Oppilaat yksin opiskeluongelmiensa kanssa
Lähes puolet pääkaupunkiseudun yläluokkalaisista ja lukiolaisista pitää koulutyöhön liittyvää työmäärää liian suurena, ammattiin opiskelevista joka neljäs. Opiskeluun liittyvät vaikeudet ovat yleisiä, niitä on keskimäärin joka kolmannella peruskoululaisella ja ammattiin opiskelevalla sekä 40 prosentilla lukiolaisista. Useampi kuin joka neljäs peruskoululainen ja joka viides toisen asteen opiskelija kokee, että saa vain harvoin, jos ollenkaan, apua koulusta opiskeluun liittyvissä ongelmissaan. Noin joka kymmenes kokee jäävänsä kokonaan ilman koulusta tai kotoa saatavaa apua.
"Kokemus vähäisistä vaikutusmahdollisuuksista yhdessä suurten suoritusvaatimusten ja sosiaalisen tuen vähäisyyden kanssa lisää koulutyön kuormittavuutta. Tunne oman elämän hallinnasta ja omien kykyjen ja voimien riittävyydestä on erittäin tärkeää oppilaan hyvinvoinnin ja opiskelun sujumisen kannalta", Puusniekka painottaa.
Kouluterveyskysely toteutettiin tänä vuonna maalis-huhtikuussa
 |
|
Nuorten lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien kannabiskokeilut yleistyneet
|
|
24.8.2010
Nuorten kannabiskokeilut ovat lisääntyneet erityisesti lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien osalta. Tuoreessa Kouluterveyskyselyssä 22 prosenttia ammattiin opiskelevista ja 16 prosenttia lukiolaisista ilmoitti kokeilleensa kannabista ainakin kerran. Vuoden 2008 kyselyssä osuudet olivat noin neljä prosenttiyksikköä pienemmät.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveyskyselyn johtajan Riikka Puusniekan mukaan kannabiksen kokeilu on selvästi yleisintä pääkaupunkiseudulla, jossa noin joka kahdeksas peruskoululainen, noin joka neljäs lukiolainen ja noin joka kolmas ammattiin opiskeleva ilmoitti kokeilleensa kannabistuotteita vähintään kerran.
Poikien kannabiskokeilut ovat tyttöjen kokeiluja hieman yleisempiä sekä peruskoulussa, lukiossa että ammatillisissa oppilaitoksissa. Kannabista kertoi kokeilleensa 18 prosenttia lukiolaispojista ja 14 prosenttia lukiolaistytöistä, ammattiin opiskelevista pojista 23 prosenttia ja tytöistä 21 prosenttia, peruskoulun pojista 10 prosenttia ja tytöistä 6 prosenttia. Muiden laittomien huumeiden kokeilussa ei ollut nähtävissä merkittävää muutosta.
Kannabista kokeillaan kaverien kautta
Nuorten kaveripiireissä huumeiden käyttö vaikutti kyselyn perusteella arkipäiväistyneen. Peruskoulun yläluokkalaisista lähes puolet ja lukiolaisista ja ammattiin opiskelevista yli puolet tiesi tuttavapiiristään jonkun, joka on kokeillut huumaavia aineita. Huumeita on myös tarjottu nuorille viime vuosia yleisemmin. Peruskoulun yläluokkalaisista 17 prosenttia, lukiolaisista 23 prosenttia ja ammattiin opiskelevista 29 prosenttia kertoi kyselyssä, että heille on tarjottu huumaavia aineita Suomessa kuluneen vuoden aikana. Tarjoajina ovat selvästi yleisemmin olleet ystävät tai tuttavat kuin tuntemattomat henkilöt. ”Tämä on huolestuttavaa, sillä kaveripiirin huumeiden käyttö lisää huomattavasti alttiutta varhaisiin huumekokeiluihin”, Puusniekka toteaa. "Kouluterveyskyselyn tuloksissa on ollut myös nähtävissä, että nuorten asenteet kannabista kohtaan ovat höltyneet viime vuosina", hän jatkaa.
Huumeiden hankinnan omalta paikkakunnalta arvioi melko tai erittäin helpoksi 29 prosenttia yläluokkalaisista, 36 prosenttia lukiolaisista ja 47 prosenttia ammattiin opiskelevista. Vaikka hankintaa pidettiin nyt parin vuoden takaista helpompana, se koettiin kuitenkin selvästi vaikeammaksi kuin 2000-luvun alussa.
Asiallinen tieto puree ehkäisevässä päihdetyössä
”Kannabis, kuten alkoholi ja muut päihteet, on vaarallisempaa nuorelle kuin aikuiselle. Lisäksi riippuvuusriski on aina yksilöllinen ja mahdoton ennustaa. Tärkeintä olisikin tarjota nuorille asiallista tietoa todellisista riskeistä”, toteaa ehkäisevän päihdetyön parissa työskentelevä erikoissuunnittelija Markku Soikkeli THL:stä.
”Oppilaitokset ovat avainasemassa ehkäisevässä päihdetyössä”, painottaa Riikka Puusniekka. ”Tiedon tarjoamisen lisäksi oppilaitoksen ja erityisesti oppilas- ja opiskelijahuollon rooli on tärkeä päihteiden käytön varhaisessa tunnistamisessa ja siihen puuttumisessa. Nuorten kanssa työskentely ei kuitenkaan saisi jäädä irralliseksi, vaan siihen pitäisi liittää yhteistyö kotien ja ympäröivän yhteisön kanssa. Hyvä keskusteluyhteys kodin ja koulun välillä helpottaa yhteistyötä myös mahdollisissa ongelmatilanteissa.”
Kouluterveyskysely toteutettiin tänä vuonna maalis-huhtikuussa Lapin, Itä-Suomen sekä Etelä-Suomen alueella. Kyselyyn vastasivat perusopetuksen 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Vastaajia oli yhteensä 103 326: yläluokilta 55 523, lukioista 27 117 ja ammatillista oppilaitoksista 20 686.
 |
|
Ruokailutilan sisustus voi kutsua koululaisia syömään salaattia
|
|
17.6.2010
Salaattipöydän siirtäminen keskeiselle paikalle koulun ruokailutilassa lisäsi kasvisten ja salaattiainesten kulutusta selvästi, osoitti yhdysvaltalaistutkimus. Oppilaat söivät joitakin salaattibaarin antimia jopa 2,5 - 3 kertaa enemmän kuin aiemmin, jolloin tarjoilupöytä oli työnnettynä seinää vasten. Samalla myös kouluruokailuun osallistuvien lasten määrä lisääntyi kuudella prosentilla.
Cornellin yliopiston vetämässä Fiksumpi kouluruokala -hankkeessa etsitään halpoja ja ilmaisia keinoja edistää terveellisempiä ruokavalintoja kouluruokailussa. Tutkija Laura Smith seurasi vuoden ajan ruokalassa tehtävien muutosten vaikutuksia New Yorkin osavaltiossa sijaitsevalla yläasteella.
- Tämä on käyttäytymistaloutta. Teimme oppilaille helpommaksi tehdä oikeita valintoja, Smith summaa.
Valaistut hedelmät houkuttelevat
Tutkimuksessa todettiin myös yksinkertainen keino saada oppilaat syömään enemmän hedelmiä: hedelmät aseteltiin tarjolle luonnonmateriaalista punottuun koriin, jota valaisi tavallinen pöytälamppu. Hedelmien valitseminen lisääntyi 58 prosentilla verrattuna siihen, kun hedelmät olivat tarjolla valaisemattomalla metallitarjottimella.
Tutkimuksen yhdysvaltalaiskoulussa kouluruoka oli maksullista, joten jokaisen valinnan takana oli myös lapsen päätös siitä, mihin hän käyttää ruokarahaansa.
Lähde: Ruokatieto
 |
|
Syö kouluruoka ja säästä taskurahasi
|
|
16.4.2010
- Mä en ole syönyt tonnikalaa varmaan sitten lukioaikojen. En tykkää tonnikalasta, rap-artisti Elastinen aloittaa - Mä en tykkää mössöruuasta, tv-kuuluttaja, Espoon kunnanvaltuutettu Maria Jungner jatkaa.
Elastiselta ja Jungnerilta oli juuri kysytty, miltä äsken tarjottu kouluruoka, tonnikalapasta, maistui. He olivat tulleet maanantaina espoolaiselle Järvenperän yläkoululle puhumaan kouluruokailun tärkeydestä ja avaamaan Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman puhemiehinä koulussa järjestettyä Energinen–kampanjaa.
Elastinen ja Jungner eivät halunneet saarnata nuorille kuulijoilleen vaan suhtautuivat kouluruokaan kriittisesti, mutta muistuttivat, että se on kuitenkin huomattavasti parempi vaihtoehto kuin kaupasta ostetut välipalat.
- Mulla ei ainakaan ollut rahaa käydä kaupassa ostamassa välipaloja. Ja jos mulla oli rahaa, mä käytin ne kyllä meikkeihin ja vaatteisiin, Jungner toteaa kouluvuosistaan.
- Mun menestyksen salaisuus on se, että mä olen pihi. Mä söisin ehdottomasti ilmaiseksi tarjotun ruuan ennemmin kuin kävisin kaupassa, Elastinen jatkaa.
Jopa puolet jättää kouluruuan syömättä
Varsinaisesta terveysinformaatiosta avajaistapahtumassa vastasi yhdeksäsluokkalaisten sketsiryhmä. Sketseissä käsiteltiin oivaltavasti muun muassa elintarvikkeiden terveysmarkkinointia ja muistutettiin, että painoaan vartioivan kannattaa syödä kouluruokansa.
Kahdeksasluokkalaiset olivat edellisellä viikolla haastatelleet koulun oppilaita ruokailusta ja kuvanneet oppilaiden lounaslautasia. Tulokset olivat pysäyttäviä. Kahdeksasluokkalaisten juontajien mukaan jopa 41 prosenttia oppilaista ei syönyt mitään koulupäivän aikana, 36 prosenttia söi välipaloja kuten pizzaa tai hampurilaisia.
Valokuvissa näkyi, miksi pizza-välipaloja tarvittiin, jos niitä syötiin kouluruuan lisäksi. Yhdellä lautasella oli kaksi näkkileipää ja kännykkä, muutamilla lautasilla oli pieni peruna ja lähinnä tahralta näyttävä läikkä kastiketta.
Järvenperän koulussa on havaittu, että joinakin päivinä jopa puolet oppilaista jättää kouluruuan kokonaan väliin, siksi vanhempainyhdistys oli ryhtynyt kampanjoimaan.
Miksi kouluruokaa ei sitten syödä? Vanhempainyhdistys arvelee, että yksi syy saattaa olla ryhmän paine. Kouluruualla on alhainen status koululaisten keskuudessa. Oppilaiden vastauksissa puhuttiin ruuan huonoudesta, mutta silmäänpistävintä olivat kommentit ruokailuseuran puutteesta, kuten ”kaverit ovat jo syöneet”.
Hedelmät kelpaisivat
Seinälle heijastettiin kuva viime viikon broilerikeittopäivästä ja salaattipöytä pullisteli tuoreita hedelmiä.
- Mä ottaisin ainakin kuusi hedelmää, Elastinen huudahti.
Koululaisyleisö alkoi mylviä, että kuva ei ole totta, hedelmiä ei ole tarjolla noin paljon. Kävi ilmi, että keittopäivinä jokainen saa ottaa puolikkaan hedelmän.
Kampanjan aikana on tarkoitus saada tukea kouluruokailulle myös kotoa. Vanhemmille kerrotaan kampanjasta koulun tiedotteissa ja tulevana syksynä järjestetään vanhempainilta aiheesta nuorten ruokailu.
Kampanjaan sisältyy myös luokkien välinen kilpailu, jossa oppilas saa ateriapassiinsa leiman palauttaessaan tarjottimen kouluruokailun jälkeen. Luokkakohtaiset ruokailuprosentit lasketaan kahden viikon ajalta. Aktiivisimmin kouluruokailuun osallistuvan luokan oppilaat saavat palkinnoksi elokuvaliput.
Aihetta pidetään esillä myös opetuksessa ja päivänavauksissa. Kampanjan järjestävät yhdessä Järvenperän koulun vanhempainyhdistys Himakka, Järvenperän koulu ja Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma Sre.
 |
|
Terveellinen välipala pitää koululaiset virkeinä iltapäivälläkin
|
|
24.3.2010
Vanha sanonta ”leipä miehen tiellä pitää” pätee myös koululaisiin. Viime vuonna neljässä koulussa toteutettu välipalakampanja paljasti, että leipävälipala parantaa oppilaiden jaksamista iltapäivän tunneilla, ja vähentää epäterveellistä napostelua. Nuoret syövät terveellisiä välipaloja mielellään, mikäli siihen tarjoutuu mahdollisuus.
Terveellisten välipalojen tarjoaminen koulussa parantaa koululaisten jaksamista ja oppimista. Tämä selvisi viime vuonna toteutetussa Haukkaa välillä –kampanjassa, jossa oli mukana kouluja Turusta, Keravalta, Espoosta ja Tampereelta.
- Kokeilu paljasti, että valtaosa oppilaista ja opettajista pitää välipalaa äärimmäisen tärkeänä, ja että se auttaa jaksamaan myös iltapäivän tunneilla. Oli mukava huomata nuorten tietävän, mitä hyvä välipala pitää sisällään, ja syövän sitä mielellään, kun siihen tarjoutui tilaisuus, kertoo Leipätiedotuksen toiminnanjohtaja Ulla Rauramo.
Kampanjan aikana oppilailla oli mahdollisuus ostaa välipaloja koulun ruokalasta. Tarjolla oli muun muassa kasviksia ja maitoa sekä suosituimmaksi vaihtoehdoksi noussutta leipää. Välipalatarjoilu saavutti etenkin niitä nuoria, jotka muuten jättivät välipalan syömättä tai hankkivat koulun ulkopuolelta jotain epäterveellistä purtavaa.
- Koululaiset ostavat usein koulun ulkopuolelta mielitekosyötävää, jossa on paljon sokeria ja rasvaa, mutta joka ei vie nälkää. Näiden välipalojen sisältämä turha energia muuttuu valitettavasti painoksi, ja siitä huolimatta väsymys uhkaa tulla todella nopeasti. Kampanjan aikana epäterveellisten välipalojen ostaminen laski kuitenkin puoleen.
Seuraava kampanja jo tähtäimessä
Osa mukana olleiden koulujen henkilökunnasta pelkäsi aluksi välipalatarjoilun aiheuttavan kouluissa järjestyshäiriöitä ja työaikaongelmia. Kampanja sai kuitenkin lopulta hyvää palautetta oppilaiden lisäksi myös opettajilta ja keittiöhenkilökunnalta. Leipätiedotuksen Ulla Rauramon mielestä kokeilun tulokset ovat niin vakuuttavia, että kampanjaa kannattaa ehdottomasti jatkaa.
- Oli todella ilo huomata, että nuoret tietävät, mitä kannattaa syödä. Kampanjan aikana he huomasivat omista valinnoistaan riippumatta, että runsassokerisella välipalalla ei jaksa niin hyvin kuin runsaskuituisella. Avainasemassa välipalatarjoilun järjestämisessä ovat koulun aikuiset eli sekä henkilökunta että vanhemmat, Rauramo sanoo.
Kampanja ei kerännyt pelkkää suitsutusta, vaan oppilailta tuli myös negatiivista palautetta välipalatarjoilun käytännön järjestelyistä. Välipaloja tarjoiltiin päivän aikana yhdellä välitunnilla, mutta kaikilla oppilailla ei välttämättä ollut mahdollisuutta pitää silloin taukoa kaksoistuntien vuoksi.
- Seuraavassa kampanjassa pitää kiinnittää huomiota siihen, että järjestelyt saataisiin joustavammiksi. Se on vain järjestäjien asenteesta kiinni, Rauramo uskoo.
- Meillä on seuraavaa kampanjaa varten jo neljä uutta paikkakuntaa ympäri Suomen, ja innostus on todella korkealla.
Tuloksia lukuina:
- 87 prosenttia nuorista pitää koulun välipalamyyntiä tärkeänä
- 57 prosenttia pitää leipää parhaana välipalana
- 61 prosenttia syö välipalaa koulussa vähintään 2-3 kertaa viikossa, kun siihen on mahdollisuus
- 20 prosenttia nuorista tuo välipalan kotoa, kun taas 20-25 prosenttia välipalaostoksista tehdään koulun alueen ulkopuolelta, useimmiten ilman lupaa. Jos koulussa on oppilaskunnan automaatteja tai kioski, sieltä ostetaan herkkuja.
- 79 prosenttia opettajista pitää kouluvälipalaa tarpeellisena tai erittäin tarpeellisena
- 64 prosenttia on havainnut välipalalla olevan vaikutusta nuorten jaksamiseen iltapäivän tunneilla
 |
|
Koulujen työ- ja loma-ajat Etelä-Suomen läänissä lukuvuonna 2009 - 2010
|
|

Etelä-Suomen läänin suomenkieliset peruskoulut alkavat ensi syksynä viikoilla 33 tai 34. Lukuvuoden aloituspäivässä on poikkeuksellisen runsaasti vaihtelua koulutuksen järjestäjästä riippuen. Lukuvuoden koulutyö päättyy 5.6.2010. Työpäiviä on kaikkiaan 189.
Syysloman pituus vaihtelee muutamasta päivästä viikkoon. Syyslomaa vietetään pääsääntöisesti viikoilla 42 tai 43.
Joululoma alkaa yleensä joko 21. tai 23. joulukuuta muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Kevätlukukausi alkaa yleisimmin 7. tammikuuta 2010.
Talviloma ajoittuu viikolle 8 Uudellamaalla, Itä-Uudellamaalla ja yksityisissä kouluissa. Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa, Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä talviloma on viikolla 9 lukuun ottamatta Artjärveä, Haminaa, Hausjärveä, Kotkaa, Loppea, Miehikkälää, Pyhtäätä, Riihimäkeä, Virolahtea ja Ypäjää, joissa sitä vietetään viikolla 8.
Useissa kunnissa on yksi lomapäivä sijoitettu helatorstain jälkeiselle perjantaille. Useissa kunnissa ja kouluissa on myös joitakin yksittäisiä koulupäiviä sijoitettuna lauantaipäiville.
Liitteenä koulujen työ- ja loma-ajat kunnittain ja koulutuksen järjestäjittäin Etelä-Suomen läänissä lukuvuonna 2009–2010.
 |
|
Opettajille koulutusta mielen hyvinvoinnin opetukseen
|
|
13.3.2009
Yli 700 opettajaa saa lähivuosina välineitä nuorten mielenterveyttä ja turvallista kasvua tukevan terveystiedon opettamiseen peruskoulun yläluokilla. Mielenterveysseurassa kehitetty opetuskokonaisuus levitetään valtakunnallisesti opetusministeriön rahoituksella.
Perusopetuksen opetussuunnitelmaan sisältyvä mielenterveystieto ei nykyisellään ole muodostanut opetuskokonaisuutta. Nyt jalkautettava opetusmalli ja siihen liittyvä koulutus ja aineisto tarjoavat terveystietoa opettaville opettajille välineet yhtenäiseen mielen hyvinvoinnin opetukseen ja oppilaille tiedon lisäksi mahdollisuudet muun muassa itsetuntemuksen, vuorovaikutuksen ja selviytymistaitojen harjoittelemiseen.
Opetuskokonaisuus on kehitetty tänä vuonna päättyvässä Osaan ja kehityn -hankkeessa ja sitä on kokeiltu kolmen vuoden aikana Vantaalla toimivien pilottiopettajien kanssa. Hyvinvointia tukevia toimivia työvälineitä on tuotettu myös osaksi vanhempainiltoja ja kerhotoimintaa. Opetukseen on osallistunut näinä vuosina noin 4 000 peruskoulun yläluokkalaista. Kehittämistyö on tehty Raha-automaattiyhdistyksen tuella.
Opettajakoulutus toteutetaan Mielenterveysseuran Peruskoululaisen mielenterveystaidot -hankkeessa vuosina 2008-2011. Hankkeen kotisivut avautuvat keväällä 2009 osoitteessa www.mielenhyvinvoinninopetus.fi
Projektijohtaja Marjo Hannukkalan mielestä kouluyhteisöihin tarvitaan nyt vankkaa ja pitkäjänteistä yhteyden rakentamista opettajien, oppilashuoltohenkilöstön, vanhempien ja oppilaiden kanssa. Tulevaan valtakunnalliseen tuntijako- ja opetussuunnitelmaan hän toivoo koko perusopetukseen tilaa mielen hyvinvoinnin opetukselle. Myös yliopistosta valmistuvien opettajien koulutukseen olisi perusteltua sisällyttää nämä taidot, sanoo Hannukkala.
Lähde: Suomen Mielenterveysseura
 |
|
Neljännes kansasta ei luota oppilaitosten turvallisuuteen
|
|
16.1.2009
Lähes yhdeksän opettajaa kymmenestä kokee oppilaitoksensa turvallisena työpaikkana. Opettajien mielestä oppilaitokset ovat myös turvallisia kasvamis- ja oppimisympäristöjä lapsille ja nuorille. Näkemykset eroavat jonkin verran kansalaisten näkemyksistä. Kansalaisten mielestä oppilaitokset ovat turvallisia - joskin yhteensä noin neljännes ei osaa sanoa tai ei pidä oppilaitoksia turvallisina kasvamis- ja oppimispaikkoina. Educa-messujen ja OAJ:n teettämän tutkimuksen mukaan etenkin peruskoululaisten vanhemmat kyseenalaistavat koulujen turvallisuutta.
Kolmannes opettajista kertoi työpaikallaan tapahtuneesta väkivallasta tai sillä uhkailusta
Kolmasosa opettajista kertoi tutkimuksessa, että on itse tai työtoveri on vuoden 2008 aikana joutunut todistamaan työpaikallaan fyysistä väkivaltaa tai tilannetta, missä sillä on uhattu. Useampi kuin joka toinen kertoi todistaneensa työpaikallaan tapausta, johon on liittynyt sanallista uhkailua tai loukkaavaa käytöstä. Etenkin fyysistä väkivaltaa ja sillä uhkailua esiintyy huomattavasti enemmän peruskouluissa kuin lukioissa tai ammatillisissa oppilaitoksissa.
Useimmiten teko on kohdistunut oppilaaseen tai opiskelijaan, mutta lähes yhtä usein opettajaan. Ammatillisten oppilaitosten opettajat joutuivat uhkaaviin tilanteisiin muita opettajia useammin. Kyselyn mukaan uhkauksiin syyllistyvät lähes aina oppilaat tai opiskelijat.
Lisää kasvatusvastuuta vanhemmille
Lähes kaikki Educan ja OAJ:n kyselyyn vastanneet opettajat ovat sitä mieltä, että vanhempien tulisi ottaa enemmän vastuuta lastensa kasvattamisesta. Samaa mieltä oli myös yhdeksän kymmenestä kansalaisesta. Opettajat ja kansalaiset kannattivat myös vanhempien ja oppilaitosten yhteistyötä. Kolme neljästä oli sitä mieltä, että yhteistyötä tulisi tiivistää.
Opettajat ja kansalaiset eri mieltä toimenpiteistä
Opettajien mielestä kuntien tulisi antaa enemmän resursseja nuorisotyölle (94 %). Opettajat kaipasivat myös turvallisuuskoulutusta (94 %), pienempiä opetusryhmiä (91 %), opettajien työn arvostuksen lisäämistä (89 %), kouluterveydenhuollon henkilöstön lisäämistä (91 %) sekä oppilaiden tueksi enemmän koulupsykologeja, -kuraattoreita ja oppilaanohjaajia (88 %).
Kansalaisten mielipiteissä painottui koulun ja kodin välisen yhteistyön lisäksi opetusryhmien pienentäminen (73 %). Lisäksi useampi kuin joka toinen kansalainen kannatti kouluterveydenhuollon henkilöstön lisäämistä (58 %) sekä koulupsykologien, -kuraattoreiden ja oppilaanohjaajien lisäämistä oppilaitoksissa (59 %).
Suurimmat näkemyserot opettajien ja kansalaisten välillä tulivat esille siinä, tulisiko yhteiskunnan tukea vanhempia lasten väkivaltapelien, internetin tai television katselun rajoittamisessa. Kansalaiset pitivät tätä huomattavasti tarpeettomampana kuin opettajat.
Koulut ovat varautuneet uhkaaviin tilanteisiin melko hyvin
Uhkauksiin ja väkivaltatilanteisiin on varauduttu pääsääntöisesti hyvin. Menettelytapaohjeet löytyvät yli neljässä oppilaitoksessa viidestä. Useimmissa oppilaitoksissa toimintatapoja on myös harjoiteltu.
ähde: Educa-messujen ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n teettämä Turvallinen opinahjo? -tutkimus selvitti joulukuussa 2008 kansalaisten ja opettajien ajatuksia oppilaitosten turvallisuudesta ja kehittämisestä. Tutkimukseen osallistui 303 opettajaa sekä 607 kansalaista. Tutkimuksen toteutti TNS Gallup Oy.
|
Vuoden 2007 peruskoulun 9. luokan päättäneistä jatkoi opiskelua samana vuonna 94 prosenttia, ylioppilaista 43 prosenttia
|
|
15.12.2008
Peruskoulun päättäneitä oli 65 200, kuusi sataa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Heistä puolet (naisista 60 prosenttia ja miehistä 42 prosenttia) jatkoi opintoja lukiossa. 41 prosenttia (naisista 32 prosenttia ja miehistä 49 prosenttia) jatkoi opintoja toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa ja 10. luokalle siirtyi kaksi prosenttia. Ammatillisen koulutuksen suosio on viime vuosina lisääntynyt ja lukiokoulutuksen puolestaan vähentynyt. Opiskelua ei jatkanut 6 prosenttia peruskoulun päättäneistä. Jatko-opintojen ulkopuolelle jääneiden osuus pieneni 0,5 prosenttiyksiköllä edellisvuodesta.
Uusia ylioppilaita oli 33 400, kolme sataa enemmän kuin edellisenä vuonna. Uusista ylioppilaista aloitti yliopistokoulutuksen 20 prosenttia, ammattikorkeakoulukoulutuksen 19 prosenttia ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen 4 prosenttia. Ammattikorkeakoulukoulutuksen aloittaneiden osuus on viime vuosina hieman lisääntynyt. Vuoden 2007 ylioppilaista yli puolet, 57 prosenttia, ei jatkanut opiskelua valmistumisvuonna. Jatko-opintojen ulkopuolelle jääneiden osuus on viime vuosina ollut yli puolet, mutta on vuodesta toiseen hieman pienentynyt.
 |
|
|
| |
|
 |
Ajankohtaista
|
Lukiokoulutuksen järjestämistä joustavoitettava
6.3.2011
Päätäntävalta lukiokoulutuksen järjestämisestä tulee olla kuntien käsissä. Kuntien osalta järjestämislupamenettelystä tulisi luopua, Kuntaliitto linjaa. Kuntaliiton hallitus hyväksyi lausunnon opetusministeriön lukiokoulutuksen kehittämistä pohtineen työryhmän toimenpide-ehdotuksista torstaina 3.3.2011.
Päätäntävalta lukiokoulutuksen järjestämisestä tulee olla kuntien käsissä. Kuntien osalta järjestämislupamenettelystä tulisi luopua, Kuntaliitto linjaa. Kuntaliiton hallitus hyväksyi lausunnon opetusministeriön lukiokoulutuksen kehittämistä pohtineen työryhmän toimenpide-ehdotuksista torstaina 3.3.2011.
Kuntaliitto pitää tärkeänä, että harkinta lukiokoulutuksen järjestämisestä sekä järjestämismuodoista on kuntien yksin tai yhdessä päätettävissä. Kunnat voivat tällöin parhaiten huolehtia siitä, että jokainen peruskoulunsa päättävä nuori ohjataan jatkokoulutukseen. Järjestämislupamenettely kaventaa kuntien mahdollisuuksia järjestää opetusta joustavasti yli kuntarajojen.
Lukiokoulutus on tärkeää turvata koko maassa joko lähi-, etä- tai monimuoto-opetuksen keinoin. Lukiokoulutukselle ei ole tarvetta määritellä vain yhtä järjestä-mismallia vaan kunnilla on oltava vapaus kehittää koulutusta paikallisten ja alueellisten koulutusstrategioiden pohjalta.
Harvaan asutuilla alueilla kuntien mahdollisuudet joustavaan yhteistyöhön lukiokoulutuksen järjestämisessä on turvattava, jotta lukiokoulutuksen saatavuus varmistetaan. Kunnille myönnettävä lisäkorotus on säilytettävä toistaiseksi myös niissä tapauksissa, kun lukiokoulutus siirtyy toisen kunnan alueelle tai kuntien yhdistymisen seurauksena syntyvälle uudelle kunnalle.
Lukiokoulutuksen rahoitukseen panostettava
Lukiokoulutuksen rahoitus ei ole viime vuosikymmeninä kehittynyt niin, että lukioita voitaisiin kehittää nykyvaatimusten mukaisesti. Kuntaliitto edellyttääkin valtiolta sekä pysyvää että lukiokoulutuksen kehittämistoimintaan suunnattua taloudellista panostusta. Lukioiden rahoitusperusteissa on vastaisuudessa huomioitava myös lukioiden erilaiset toimintaympäristöt sekä maahanmuuttajaopiskelijat.
Nykyisin kunnilta lakisääteisesti perittävä rahoitusosuus toisen asteen koulutuksesta määräytyy kunnan asukasluvun perusteella. Kuntaliitto esittää, että osana valtionosuusjärjestelmän uudistamista nykymuotoisesta ylläpitäjämallista luovutaan ja selvitetään mahdollisuutta määrittää kuntien rahoitusosuus asukasluvun sijaan kunnan nuorisoikäluokan perusteella.
Kuntaliitto esittää myös valtakunnallisen lukio-opetusta koskevan kehittämisohjelman käynnistämistä. Kehittämisohjelman tavoitteena olisi turvata lukio-opintojen vetovoimaisuus, opetuksen korkea laatu sekä tasa-arvoisten jatko-opintomahdollisuuksien säilyminen koko maassa.
Kouluruuan arvonnousu alkaa minusta
3.10.2010
Kodin ja koulun aikuiset ovat asenteillaan, puheillaan ja teoillaan lapsille mallina. Mallioppiminen on tehokas tapa oppia myös ruokailuun liittyviä asioita niin hyvässä kuin pahassa. Ruokaa moittiva tai omia eväitä syövä aikuinen murentaa kouluruuan uskottavuutta, sanoo kouluruoka-asiantuntija Seija Lintukangas.
FT Seija Lintukangas puhui kouluruokailun asiantuntijoille Maito ja Terveys ry:n Kouluruokaa ja -maitoa -seminaarissa Tampereella tiistaina. Olisi suonut, että kuulijoina olisi ollut myös opettajia, rehtoreita ja kuntapäättäjiä. Ei nimittäin ole yhdentekevää, miten koulun aikuiset käyttäytyvät ruokailutilanteessa ja mihin sävyyn ruuasta puhuvat.
Arvostus kumpuaa kodista
Yhtä lailla vanhempia ja isovanhempia pitäisi informoida, ettei karmeita kouluruokakokemuksia tarvitsisi jakaa lapsille.
-Puheissa siirretään tahattomasti negatiivista asennetta kouluruokaa kohtaan, vaikka meidän pitäisi olla ylpeitä ainutlaatuisesta maksuttomasta, täysipainoisesta kouluateriastamme, Lintukangas kertoi harmistuneena. Hänellä on pitkältä ajalta kokemusta Iitin kunnan kouluruokailusta.
Lintukankaan mukaan rehtori on avainhenkilö kouluruokailua kehitettäessä. Viitseliäs ja osaava rehtori järjestää esimerkiksi ruokailuajat oppilaiden kannalta järkevästi. Yksin tai yhdessä opettajien kanssa hän voi päättää, ettei koulussa myydä makeisia eikä virvoitusjuomia eri ryhmien varainkeruuhalusta huolimatta. Koulu viestii kaikella toiminnallaan.
Milloin tulee ruokakasvatukseen erikoistunut koulu?
Ruokailutilanne on kasvatustilanne. Tarvitaan vastuullisen aikuisen malli. Monissa kunnissa on säästösyistä vähennetty opettajien ateriatukea, jolloin oppilaat eivät näe ruokailevan aikuisen antamaa mallia koulussa. Tarvitaan myös jämäkkää kasvatusotetta, jotta ruokailu sujuu rauhallisesti.
Lintukankaan mielestä peruskoulun opettajat pitäisi saada kouluruokailun valaistushetkiin, jotta kouluruokailun arvostus paranisi.
-Kysy, onko kouluruokailu merkitty koulunne opetussuunnitelmaan, niin kuin sen pitäisi opetussuunnitelman perusteiden mukaan olla! Liikuntaan, musiikkiin ja ratsastukseen erikoistuneita kouluja meillä on, mutta onko ruokakasvatukseen erikoistunutta? Mielikuva tukipalvelusta vähentää kouluruokailun arvostusta, Lintukangas laukoi.
Hän rohkaisi ruokapalveluhenkilökuntaa mieltämään oman työnsä osaksi oppilaiden kasvatusta, vaikka perinteisesti koulun henkilökunta luokitellaan opettajiin ja muuhun henkilöstöön. Tuttu keittiöhenkilökunta tarjoaa lapsille ruuan lisäksi turvaa ja rakkautta. Kouluravintolassa saa olla sydän lämpimänä, ruoka kuumana ja koulumaito kylmänä.
Oppilaat voidaan ottaa mukaan toiminnan virtoihin. Yhdessä tekeminen ei maksa mitään. Koulun hyvä ilmapiiri ja yhteishenki vaikuttavat myönteisesti myös kouluruuan arvostukseen ja suosioon.
Suomessa koulumaito pääosin rasvatonta
Tänään keskiviikkona vietetään kansainvälistä koulumaitopäivää. Koska meillä koulussa tarjotaan täysipainoinen ateria, on maustamaton ja rasvaton maito osa sitä.
-60 prosenttia kouluissa tarjotusta maidosta on rasvatonta. Rasvaton maito on suosituinta sekä maaseudulla että kaupungeissa. Luomumaidon ja laktoosittoman maitojuoman suosio on hienoisessa kasvussa, toiminnanjohtaja Tiina Soisalo Maito ja Terveys ry:stä kertoi.
Lähde: Ruokatieto – Taina Luova
Koulutuntien laatuun satsattava - ei määrään
4.9.2010
Paikalliseen päätösvaltaan nojaava peruskoulujärjestelmä on tuottanut hyviä tuloksia, eikä normiohjausta ole syytä tiukentaa. Näin toteaa Kuntaliiton hallitus lausunnossaan perusopetusta pohtineen työryhmän mietintöön.
Kuntaliitto ei näe myöskään mitään perusteita ehdotetulle koulupäivän pidentämiselle. Tuntimäärän lisääminen peruskouluissa olisi myös kunnille taloudellisesti erittäin haastavaa. Työryhmän ehdotuksessa merkittävä osa kustannusvaikutuksista on jätetty kokonaan arvioimatta.
- Vähimmäistuntimäärän lisääminen, kunnille ehdotettu velvoite kieliohjelman laajentamisesta, valinnaisuuden vaikutukset ryhmien määrään sekä esitetyt kielten ryhmäkokomääräykset lisäisivät perusopetuksen vuosikustannuksia runsaalla 150 miljoonalla eurolla, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Kari Nenonen arvioi.
- Kuntaliitto ei voi hyväksyä tämän mittakaavan korotusta kuntien menoihin. Nykyisen valtionosuusjärjestelmän puitteissa kunnat maksavat perusopetuksen menoista peräti 66 prosenttia, Nenonen muistuttaa.
Työryhmä on ehdottanut kunnille velvoitetta tarjota ensimmäisenä toiselta vuosiluokalta alkavana vieraana kielenä kolmea eri vaihtoehtoa. Näin laajan kieliohjelman toteuttaminen saattaa muodostua monille kunnille liian vaativiksi. Myöskään kielten opetuksen käynnistämiseen liittyviä vähimmäisryhmäkokoja ei tule säätää laissa, vaan ne tulee olla kunnan itsensä päätettävissä.
Nenonen asettaisi laadulliset tavoitteet perusopetuksessa määrällisten edelle. Oppiaineiden valinnaisuutta voidaan hänen mukaansa lisätä, ei kuitenkaan siinä laajuudessa, mitä työryhmä on ehdottanut. Oppilaiden tulisi voida valita oppiaineita nykyistä jonkin verran enemmän. Valinnaisaineiden Nenonen arvioi lisäävän oppilaiden motivaatiota ja vähentävän erityisopetuksen tarvetta.
Kuntaliitto pitää tärkeänä, että koulutukselliseen tasa-arvoon ja valtakunnalliseen yhdenvertaisuuteen kiinnitetään huomiota. Vähimmäistuntimäärän kasvattaminen ei kuitenkaan ole tähän ratkaisu. Paikalliset olot ja tarpeet tuntevaan opetuksen järjestäjään pitää pystyä luottamaan, ja valtakunnallisesti tasa-arvoa tulee turvata valtionosuusjärjestelmän avulla.
Monipuolinen toisen asteen koulutustarjonta turvattava yhteistyöllä
12.5.2010
Lukiokoulutuksen alueellinen saavutettavuus on toistaiseksi pysynyt melko hyvänä. Keskimääräistä heikomman saavutettavuuden alueita on mm. Itä-Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä. Ammatillisen koulutuksen saavutettavuus on Etelä-Suomessa suurelta osin keskimääräistä parempi, tosin ei kaikilla alueilla. Tilanne on heikoin Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan maaseutumaisissa kunnissa.
Lukiokoulutuksen maantieteellinen saavutettavuus oli entisen Etelä-Suomen läänin alueella parempi kuin maassa keskimäärin. Peruskoulun päättävästä ikäluokasta 93 prosenttia asui 10 kilometrin etäisyydellä opetusta antavasta oppilaitoksesta. Koko Manner-Suomen keskiarvo oli 86 prosenttia. Valtakunnallisen keskiarvon alle jäätiin erityisesti Itä-Uudenmaan ja Kanta-Hämeen kaupunkimaisissa sekä Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maaseutumaissa kunnissa.
Ammatillisen koulutuksen tarjonnassa isoja eroja
Myös ammatillisen koulutuksen saavutettavuus oli Etelä-Suomessa pääosin keskimääräistä parempi. Peruskoulun päättäneestä ikäluokasta 89 prosenttia asui 10 kilometrin etäisyydellä ammatillisen koulutuksen opetuspisteestä. Koko Manner-Suomessa vastaava luku oli 78 prosenttia.
Vaikka ammatillisen koulutuksen saavutettavuus oli keskiarvon yläpuolella, se vaihteli voimakkaasti alueittain Etelä-Karjalan 69 prosentista Uudenmaan 95 prosenttiin. Heikoin tilanne oli Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan maaseutumaisissa kunnissa. Kun ammatillisen koulutuspaikan sijainnin lisäksi huomioidaan tarjolla olevien koulutusvaihtoehtojen määrä ja edellytetään vähintään kolmen eri koulutusalan tarjontaa, korostuu Uudenmaan monipuolinen koulutustarjonta entisestään. Heikoin tilanne oli Itä-Uudenmaan, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maaseutumaisissa kunnissa.
Koulutuksen saavutettavuuteen vaikuttavat mm. yhteishaun hakijavirrat sekä maakuntien väliset opiskelijavirrat. Lukiokoulutukseen haetaan pääsääntöisesti suoraan peruskoulusta, mutta yhteishaussa ammatilliseen koulutukseen hakeneista lähes puolet oli päättänyt peruskoulun ennen hakuvuotta. Aiemmin peruskoulun päättäneiden koulutukseen sijoittuminen oli vaikeampaa erityisesti ammatillisessa koulutuksessa. Lukiokoulutus oli melko maakuntasidonnaista, mutta ammatillisen koulutuksen uusista opiskelijoista 13 prosenttia hakeutui asuinmaakuntansa ulkopuolelle.
Nyt tarvitaan hallintorajat ylittävää yhteistyötä
Lukioverkosto sekä toisen asteen ammatillisen koulutuksen verkosto tulee säilyttää seudullisesti kattavana. Alueellista saavutettavuutta voidaan turvata yhteistyön tiivistämisellä muiden koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten kanssa. Yhteistyön on ulotuttava koulutusaste-, kunta- ja maakuntarajojen yli. Opetusministeriön tulee tukea taloudellisesti koulutuksen järjestäjien yhteistyötä.
Koko toisen asteen koulutustarjonta on säilytettävä monipuolisena myös alueilla jotka kärsivät muuttotappiosta tai joissa maantieteellinen saavutettavuus on heikompaa. Monipuolisen koulutuksen säilymistä voidaan tukea erilaisin etä-, verkko- ja liikkuvin opetusratkaisuin.
Uudellemaalle ja Päijät-Hämeeseen tarvitaan edelleen lisää toisen asteen ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja. Ammatillisen koulutuksen mitoituksessa tulee huomioida maakunnan oman nuorten ikäluokan lisäksi myös perusopetuksen ulkopuolelta hakeutuvien runsas ja kasvava joukko.
Ruotsinkielisen koulutuksen saavutettavuus huonompi
Ruotsinkielisillä 16-vuotiailla sekä lukio että ammattikoulutuksen saavutettavuus oli vuonna 2009 edelleen huonompi kuin suomenkielisillä. Vertailu vuoteen 2008 osoittaa, että kieliryhmien väliset erot ovat ennallaan.
Ruotsinkieliset nuoret valitsevat mieluiten omalla alueella järjestettävän jatkokoulutuksen. Monet eivät halua muuttaa kauas kotoaan heti perusopetuksen päätyttyä. Lisäksi on hyvin harvinaista, että pohjanmaalainen opiskelija aloittaisi opinnot Etelä-Suomessa ja päinvastoin.
Tämänhetkinen ruotsinkielinen koulutustarjonta on varmistettava myös tulevaisuudessa. Koulutuksen järjestäjällä täytyy olla riittävät resurssit monipuolisen yhteistyön kehittämiseksi eri koulutusasteiden sekä kuntien ja alueiden välillä. Kehitystyön resurssien pitäisi suuremmassa määrin kuin nykyään sisältyä valtionosuusrahoitukseen. Kehitystyö on tällä hetkellä aivan liian riippuvaista tilapäisestä hankerahoituksesta.
Sydänliitto toivoo koulujen käyttävän yhteiskuntavastuuta ruoka- ja juomamyynnissä
24.3.2010
Liian monessa yläkoulussa on yhä myytävänä makeisia ja virvoitusjuomia koulupäivän aikana, huomauttaa Suomen Sydänliitto. Liiton mukaan vielä puolet yläkouluista myy oppilaille päivittäin makeita tuotteita.
Monikansallinen virvoitusjuomajätti Pepsi Co tiedotti tiistaina lopettavansa kaikkialla maailmassa sokeroitujen virvoitusjuomien myynnin kouluille vuoden 2011 alusta alkaen.
Sydänliiton puheenjohtaja Matti Uusitupa kertoo liiton tervehtivän ilolla virvoitusjuoma- ja makeisteollisuuden yhteiskuntavastuullisia toimenpiteitä. Liitto toivoo, että Pepsin vetäytyminen kouluista rohkaisee yhteiskuntavastuullisiin tekoihin myös Suomessa.
-Toivottavasti yhä useammat koulut ottavat aktiivisen roolin nuorten terveyden edistämisessä lopettamalla makeiden tuotteiden myynnin kokonaan, Uusitupa sanoo.
Opetushallitus ja Kansanterveyslaitos, nykyinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, antoivat vuonna 2007 suosituksen, että kouluissa ja oppilaitoksissa ei koulupäivän aikana myytäisi virvoitusjuomia eikä makeisia.
Haasteena lihavuuden ehkäiseminen
Maailman Sydänjärjestö on käynyt viime vuosina neuvotteluja virvoitusjuomateollisuuden kanssa makeiden juomien myynnin rajoittamiseksi kouluissa. Useissa tutkimuksissa nuorten lisääntynyt virvoitusjuomien kulutus on yhdistetty lihavuuden yleistymiseen. Sydänjärjestö odottaa myös hallituksilta kansallisia ohjelmia lihavuusongelman ratkaisemiseksi.
Sydänjärjestön suomalainen puheenjohtaja Pekka Puska sanoo nuorten terveyden edistämisen ja lihavuuden ehkäisemisen olevan maailmanlaajuinen haaste.
Lähde: Ruokatieto
 |
Kouluille turvallisuusopas, koulurakennusten turvallisuuteen tarkennuksia
19.1.2010
Koulujen turvallisuuden parantamista pohtinut työryhmä ehdottaa opetusministeriölle oman turvallisuusoppaan laatimista kouluja varten. Siinä ohjeistetaan oppilaitosten riskinarviointia ja turvallisuussuunnittelua. Työryhmä luovutti raporttinsa sisäasiainministeri Anne Holmlundille ja opetusministeri Henna Virkkuselle tänään.
Työryhmän mukaan oppilaitosten tulisi koota kaikki turvallisuuteen liittyvät suunnitelmat turvallisuuskansioon, josta ne olisivat helposti saatavilla. Turvallisuussuunnitelmien tulisi pohjautua riskinarviointiin, joka tehdään koulukohtaisesti koulun ja viranomaisten yhteistyönä. Kouluilla on oltava turvallisuusorganisaatio, jossa on selkeästi jaettu vastuut turvallisuusasioissa.
Työryhmä teki useita oppilaitosten rakenteelliseen turvallisuuteen liittyviä ehdotuksia. Oppilaitokset tulisi varustaa palovaroitinjärjestelmällä, automaattisella paloilmoittimella tai sprinklerijärjestelmällä, tallentavalla kameravalvontalaitteistolla sekä kulunvalvontalaitteistolla koulukohtaisen riskinarvioinnin perusteella. Kuulutusjärjestelmä tulisi olla kaikissa yli 100 oppilaan kouluissa ja kaksi- tai useampikerroksisissa kouluissa.
Sisäikkunoiden tulee olla helposti ja nopeasti peitettävissä vaaratilanteissa esimerkiksi kaihtimin. Rakennusten sisätilat tulee merkitä siten, että henkilökunnalla ja oppilailla on selkeä käsitys siitä, missä osassa koulua he ovat ja miten sitä nimitetään. Rakennuksessa liikkumista voidaan helpottaa esimerkiksi värityksellä. Peräkkäin olevien luokkahuoneiden välisiin seiniin voidaan rakentaa ovi, jonka kautta voidaan paeta. Ovi toimisi myös tilojen varatienä.
Koulun ja kodin yhteistyötä tiivistettävä
Työryhmä pitää tärkeänä koulun ja kodin yhteistyön tiivistämistä. Vanhemmille tulisi lukuvuoden alussa tiedottaa pääperiaatteet koulun käytännöistä vaaratilanteissa. Opettajakoulutuksessa tulisi olla nykyistä enemmän turvallisuuskoulutusta sekä varhaiseen puuttumiseen liittyvää koulutusta. Lisäksi kouluilla tulee säännöllisesti harjoitella toimintaa erilaisissa vaaratilanteissa.
Useita toimenpiteitä jo käynnissä
Työryhmän suositukset koskevat perusopetusta ja toisen asteen opetusta. Niitä voidaan soveltuvin osin hyödyntää myös vapaan sivistystyön oppilaitoksissa. Sisäisen turvallisuuden ohjelman puitteissa on jo käynnissä korkeakoulujen turvallisuushanke.
Työryhmän työn aikana on jo käynnistetty useita toimenpiteitä. Poliisilla on ohjeistus kouluampumis- ja uhkaustilanteita varten. Poliisi, pelastustoimi ja opetushallinto ovat käynnistäneet koulujen henkilökunnan turvallisuuskoulutuksen. Poliisi ja pelastustoimi ovat nimenneet kouluille yhteyshenkilöt, jotka toimivat koulujen turvallisuuden asiantuntijoina ja opastavat kouluja.
Lähde: Sisäasiainministeriö ja Opetusministeriö
 |
Kouluruokailun henkilökunnalla on myös kasvattajan rooli
16.11.2009
18.11.2009
-Yli kuusikymmentä vuotta sitten säädettyä lakia kouluruokailun järjestämisestä kaikille lapsille varallisuudesta riippumatta voidaan luonnehtia aikansa sosiaaliseksi innovaatioksi, sanoo 20. marraskuuta Helsingin yliopistossa kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksella väittelevä Seija Lintukangas. Kouluruokailu on osa koulun toimintaa.
Kouluruokailusuosituksissa kouluruokailu on osa opetusta.-Kaikki nämä säännökset ja suositukset kertovat siitä, että koulun kasvattajatehtävä koskee myös kouluruokailuhenkilöstöä, Lintukangas jatkaa. Kuitenkaan kouluruokailuhenkilöstön ruokapalvelualan ammatillisissa opinnoissa ei ole pedagogisia tai kasvatukseen liittyviä opintoja, ja ilman koulutusta tätä henkilöstöä ei voida velvoittaa kasvattajaksi. -Meillä Suomessa ohjeistus ravitsemuskasvatukseen ja kouluaterioiden järjestämiseen on hyvä, myös ruokatuotannon ohjausjärjestelmät toimivat, mutta koulutusta tarvitaan, jotta kaikki toimisivat yhteisten päämäärien mukaisesti, Lintukangas
sanoo.
Kasvatustieteen maisteri Seija Lintukangas tutkii väitöksessään kouluruokailuhenkilöstölle suunnatun Taitavaksi Ruokapalveluosaajaksi koulutuksen (TaRu) yhteyttä koulutukseen osallistuneiden käsitysten muuttumiseen roolistaan kasvattajana. Hän myös selvittää kouluyhteisön muutoksia koulutuksen seurauksena. Taitavaksi Ruokapalveluosaajaksi-koulutus oli vuoden mittainen (8 op) ja se sisälsi neljä kahden päivän lähiopetusjaksoa sekä oppimistehtäviä. Koulutuksessa käsiteltiin yksilön ja yhteisön oppimista, kasvatustoimintaa ja kouluruokailun käytännön asioita sekä perehdyttiin koulun kasvatustehtävän tavoitteisiin.
Lintukangas toteutti tutkimuksensa vuosien 2000-2008 aikana. Hän keräsi tutkimusaineistoa koulutukseen osallistuneiden (yhteensä 14 ryhmää) oppimistehtävistä ja haastatteluista sekä rehtorien haastatteluista. Lintukangas toteaa, että koulutuksessa kouluruokailuhenkilöstö on oppinut ja kasvanut kasvattajaksi sekä sitoutunut työhönsä uudella tavalla, mikä heidän itsensä sekä rehtorien käsitysten mukaan näkyy myös kouluyhteisössä.
Lintukangas havaitsi, että kouluruokailuhenkilöstö voidaan kouluttaa kasvattajiksi ja että henkilöstön sitoutuminen kasvattajuuteen eheyttää osaltaan lasten ja nuorten aikuisturvaverkkoa, millä on merkitystä esimerkiksi yhteisölliseen vastuuseen kasvamisessa. Kouluruokailuhenkilöstö voi tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettiseen vastuunkantamiseen. Osaamisen ja luottamuksen lisääntyessä kouluruokailuhenkilöstön oli helpompi puuttua myös oppilaiden ruokailua ja ravitsemusta koskeviin ongelmiin. Kouluruokailuhenkilöstön kouluttamisella ja osallistamisella se tasavertaisesti koulun kasvatustavoitteisiin annetaan elävä malli tasa arvoisesta suhtautumisesta jokaisen koulutyöyhteisön jäsenen kasvatustyöhön tehtäväkuvasta riippumatta. Kouluruokailu on monien vielä käyttämättömien mahdollisuuksien oppimisympäristö.
Seija Lintukangas väittelee Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa 20.11.2009 aiheesta Kouluruokailuhenkilöstö matkalla kasvattajaksi.
 |
Haukkaa välillä - välipala!
5.10.2009
Välipalat ovat vallanneet yhä enemmän tilaa sekä aikuisten että nuorten ruokavaliosta. Nuoret saavat niistä jo yli 40 % päivän kokonaisenergiasta. Sen takia on tärkeää tiedostaa, mitä syö varsinaisten aterioiden lisäksi. Tämänvuotisella Leipäviikolla jatketaan ajankohtaista välipala-aihetta teemalla ”Leipä on parasta välipalaa”.
Pureskelua vaativa tuote sisältää tavallisesti kuitua, mikä pitää nälkää loitolla huomattavasti pitempään kuin nopeasti yleistyvät, nestemäiset välipalatuotteet. Kun juomaa nautitaan yksinään ilman muuta ruokaa, elimistö ei pysty havaitsemaan sen sisältämää energiaa samalla tavalla kuin kiinteistä tuotteista. Tämän takia esimerkiksi juotava (nestemäinen) välipala aiheuttaa selvästi huonomman kylläisyyden tunteen ja pitää heikommin nälkää loitolla kuin esimerkiksi leipä. Leipä onkin suomalaisessa ruokavaliossa ylivoimaisesti merkittävin kuidunlähde.
Kuitu on aina terveydelle edullista olipa se sitten vesiliukoista tai veteen liukenematonta. Molempia pitäisi saada terveellisestä ruokavaliosta. Ravintokuitu itsessään ei sisällä energiaa, koska se ei imeydy suolistosta. Suomalaisten kuidunsaanti on edelleen liian vähäistä, naisilta voi puuttua jopa 40 % ja miehiltäkin runsaat 30 % päivittäisestä kuitusuosituksesta, joka on 25-35 g/vrk.
Kylläisyyssignaalin kehittyminen vie aikaa
Runsas kuidunsaanti vaikuttaa nautittuun ruoka- ja energianmäärään, koska runsaskuituisen ruoan pureskeluun kuluu enemmän aikaa kuin vähäkuituisen. Tällöin kylläisyyssignaalit ehtivät kulkea paremmin aivoihin ja saada aikaan kylläisyyden tunteen. Aikaa tähän prosessiin kuluu noin 20 min.
Runsaskuituisessa ruoassa on usein suhteellisen runsaasti vettä ja niukasti energiaa. Siksi lautaselle kannattaa ottaa runsaasti kasviksia salaattina ja raasteina ja leipää. Ne vievät hyvin tilaa runsaammin energiaa sisältäviltä tuotteilta. Näin kuitupitoisten tuotteiden kuten leivän ja kasvisten runsas käyttö auttavat painonhallinnassa ja painon pudottamisessa.
Vaaleassakin on nyt runsaasti kuitua
Markkinoille on viime aikoina tullut runsaasti vaaleita, runsaskuituisia leipiä (kuitua yli 6 g/100 g), jota kaikkein terveystietoisimmatkin voivat nauttia ”hyvällä omallatunnolla”. Sen takia kannattaa kiinnittää huomio ennemmin leivän kuitumäärään kuin siihen, onko leipä tummaa vai vaaleaa.
Leipää välipalaksi kouluihin
Leipätiedotuksen toiminnan keskiössä on kuluvana vuonna osittain maa- ja metsätalousministeriön rahoittama Haukkaa välillä –välipalakampanja. Sitä toteutetaan neljällä pilottipaikkakunnalla Etelä-Suomessa yhteistyössä kaupunkien ruokapalveluiden kanssa.
|
|
|
|
| |
|
 |
Yhteistyössä
|
|