13.11.2010

Kuva: Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Kari Nenonen

Kuntaliitto vastustaa perusopetuksen vähimmäistuntimäärän korottamista. Sille ei ole mitään oppimiseen todistetusti vaikuttavaa perustetta, mutta kuntien menot lisääntyisivät merkittävästi. Valmisteltavana oleva esitys perusopetuslain muuttamisesta lisäisi perusopetuksen kustannuksia kaikkiaan noin 150 miljoonaa euroa vuodessa.

- Kunnat maksavat perusopetuksen menoista 66 prosenttia. Tältä pohjalta kunnilla on oikeus vaatia, että kustannuksia ei lisätä, varsinkaan perusteettomien muutosten kautta, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Kari Nenonen.

Kuntaliitto jätti eriävän mielipiteen jo tuntijakoa valmistelleessa työryhmässä. Vähimmäistuntimäärän korottamisen ohella kunnat vierastavat ehdotettuja kielten ryhmäkokomääräyksiä.

Vähimmäistuntimäärän nostamista on perusteltu koulutuksellisen tasa-arvon ja valtakunnallisen yhdenvertaisuuden lisäämisellä. Kuitenkin Suomessa koulujen väliset erot oppimistuloksissa ovat OECD-maiden pienimpiä. Vuoden 2006 Pisa-tutkimuksen mukaan suoritusten kokonaisvaihtelu oli Suomen kouluissa 5,8 prosenttia, kun OECD-maiden keskiarvo oli 34 prosenttia.

- Tutkimustulosten valossa koulutuksellinen tasa-arvo ja valtakunnallinen yhdenvertaisuus toteutuvat suomalaisissa kouluissa jo nyt hyvin. Tätä voidaan pitää peruskoulujärjestelmämme keskeisenä vahvuutena, Nenonen sanoo.

Vähimmäistuntimäärän nostaminen lisää työpäivän rasittavuutta, ja vastapainoksi joudutaan ehkä vähentämään jakotuntien määrää. Seurauksena voi olla myös vapaaehtoisen kielen valitsijoiden määrän väheneminen.

Toinen keskeinen epäkohta esityksessä on vapaaehtoisen kielen opetuksen velvoite yhdistettynä minimiryhmäkokoon. Toisaalta vaatimus lisää opetusryhmien määrää niissä kunnissa, joissa vapaaehtoisen kielen opetusta ei nyt järjestetä, mutta toisaalta se karsii opetusta niissä kunnissa, joissa sitä nyt annetaan pienemmille ryhmille. Laajoissa kunnissa jouduttaisiin kuljettamaan oppilaita yhteen opetusryhmään, koska ryhmäkokovaatimus olisi kuntakohtainen.

- Paikallista ratkaisuvaltaa ei pidä suotta kahlita. Suomalaisen peruskoulun paikallinen vapaus järjestää opetus oman oppilasjoukon kannalta parhaalla mahdollisella tavalla on tuottanut hyviä tuloksia ja saanut muut maat seuraamaan samaa mallia, Nenonen toteaa.

Kuntaliitto kannattaa valinnaisuuden lisäämistä, mutta ei tuntijakotyöryhmän esittämässä laajuudessa. Esitettyä valinnaisuutta tulisi vähentää ja siirtää tunteja perustaitojen opettamiseen. Näin varmistettaisiin parhaiten vahvat perustaidot kaikille oppilaille.

3.10.2010

Tämänvuotisen Kouluterveyskyselyn tulokset pääkaupunkiseudulta osoittavat, että suurin osa peruskoulun yläluokkalaisista ja toisen asteen opiskelijoista ei tiedä, miten he voisivat vaikuttaa koulunsa asioihin. Lukiolaisista 35 prosenttia, peruskoulun yläluokkalaisista 46 prosenttia ja ammattiin opiskelevista jopa puolet ei tunne vaikuttamisen väyliä. Muutos 2000-luvun puoliväliin nähden on kuitenkin myönteinen.

Yleisintä oppilaiden ja opiskelijoiden osallistuminen on ollut koulun teemapäivien, juhlien ja retkien järjestelyihin, joihin on osallistunut pääkaupunkiseudun peruskoululaisista noin kolmannes, lukiolaisista viidennes ja ammattikoululaisista 14 prosenttia. "Selvästi harvinaisempaa on sen sijaan osallistuminen kouluyhteisön yhteisten sääntöjen laatimiseen, piha-alueiden suunnitteluun tai kouluruokailua koskeviin järjestelyihin", toteaa tutkija Riikka Puusniekka THL:stä. "Tytöt näyttäisivät osallistuvan poikia aktiivisemmin erilaisiin toimintoihin."

Puusniekan mukaan oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuus koulun asioissa on tärkeä opiskelumotivaatiota ja kouluviihtyvyyttä lisäävä tekijä. "On huolestuttavaa, että ammattiin opiskelevista ja lukiolaisista yli kolmannes ja peruskoulun yläluokkalaisista lähes puolet kokee, ettei oppilaiden mielipidettä oteta huomioon koulutyön kehittämisessä."

Oppilaat yksin opiskeluongelmiensa kanssa

Lähes puolet pääkaupunkiseudun yläluokkalaisista ja lukiolaisista pitää koulutyöhön liittyvää työmäärää liian suurena, ammattiin opiskelevista joka neljäs. Opiskeluun liittyvät vaikeudet ovat yleisiä, niitä on keskimäärin joka kolmannella peruskoululaisella ja ammattiin opiskelevalla sekä 40 prosentilla lukiolaisista. Useampi kuin joka neljäs peruskoululainen ja joka viides toisen asteen opiskelija kokee, että saa vain harvoin, jos ollenkaan, apua koulusta opiskeluun liittyvissä ongelmissaan. Noin joka kymmenes kokee jäävänsä kokonaan ilman koulusta tai kotoa saatavaa apua.

"Kokemus vähäisistä vaikutusmahdollisuuksista yhdessä suurten suoritusvaatimusten ja sosiaalisen tuen vähäisyyden kanssa lisää koulutyön kuormittavuutta. Tunne oman elämän hallinnasta ja omien kykyjen ja voimien riittävyydestä on erittäin tärkeää oppilaan hyvinvoinnin ja opiskelun sujumisen kannalta", Puusniekka painottaa.

Kouluterveyskysely toteutettiin tänä vuonna maalis-huhtikuussa

24.8.2010

Nuorten kannabiskokeilut ovat lisääntyneet erityisesti lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien osalta. Tuoreessa Kouluterveyskyselyssä 22 prosenttia ammattiin opiskelevista ja 16 prosenttia lukiolaisista ilmoitti kokeilleensa kannabista ainakin kerran. Vuoden 2008 kyselyssä osuudet olivat noin neljä prosenttiyksikköä pienemmät.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveyskyselyn johtajan Riikka Puusniekan mukaan kannabiksen kokeilu on selvästi yleisintä pääkaupunkiseudulla, jossa noin joka kahdeksas peruskoululainen, noin joka neljäs lukiolainen ja noin joka kolmas ammattiin opiskeleva ilmoitti kokeilleensa kannabistuotteita vähintään kerran.

Poikien kannabiskokeilut ovat tyttöjen kokeiluja hieman yleisempiä sekä peruskoulussa, lukiossa että ammatillisissa oppilaitoksissa. Kannabista kertoi kokeilleensa 18 prosenttia lukiolaispojista ja 14 prosenttia lukiolaistytöistä, ammattiin opiskelevista pojista 23 prosenttia ja tytöistä 21 prosenttia, peruskoulun pojista 10 prosenttia ja tytöistä 6 prosenttia. Muiden laittomien huumeiden kokeilussa ei ollut nähtävissä merkittävää muutosta.

Kannabista kokeillaan kaverien kautta

Nuorten kaveripiireissä huumeiden käyttö vaikutti kyselyn perusteella arkipäiväistyneen. Peruskoulun yläluokkalaisista lähes puolet ja lukiolaisista ja ammattiin opiskelevista yli puolet tiesi tuttavapiiristään jonkun, joka on kokeillut huumaavia aineita. Huumeita on myös tarjottu nuorille viime vuosia yleisemmin. Peruskoulun yläluokkalaisista 17 prosenttia, lukiolaisista 23 prosenttia ja ammattiin opiskelevista 29 prosenttia kertoi kyselyssä, että heille on tarjottu huumaavia aineita Suomessa kuluneen vuoden aikana. Tarjoajina ovat selvästi yleisemmin olleet ystävät tai tuttavat kuin tuntemattomat henkilöt. ”Tämä on huolestuttavaa, sillä kaveripiirin huumeiden käyttö lisää huomattavasti alttiutta varhaisiin huumekokeiluihin”, Puusniekka toteaa. "Kouluterveyskyselyn tuloksissa on ollut myös nähtävissä, että nuorten asenteet kannabista kohtaan ovat höltyneet viime vuosina", hän jatkaa.

Huumeiden hankinnan omalta paikkakunnalta arvioi melko tai erittäin helpoksi 29 prosenttia yläluokkalaisista, 36 prosenttia lukiolaisista ja 47 prosenttia ammattiin opiskelevista. Vaikka hankintaa pidettiin nyt parin vuoden takaista helpompana, se koettiin kuitenkin selvästi vaikeammaksi kuin 2000-luvun alussa.

Asiallinen tieto puree ehkäisevässä päihdetyössä

”Kannabis, kuten alkoholi ja muut päihteet, on vaarallisempaa nuorelle kuin aikuiselle. Lisäksi riippuvuusriski on aina yksilöllinen ja mahdoton ennustaa. Tärkeintä olisikin tarjota nuorille asiallista tietoa todellisista riskeistä”, toteaa ehkäisevän päihdetyön parissa työskentelevä erikoissuunnittelija Markku Soikkeli THL:stä.

”Oppilaitokset ovat avainasemassa ehkäisevässä päihdetyössä”, painottaa Riikka Puusniekka. ”Tiedon tarjoamisen lisäksi oppilaitoksen ja erityisesti oppilas- ja opiskelijahuollon rooli on tärkeä päihteiden käytön varhaisessa tunnistamisessa ja siihen puuttumisessa. Nuorten kanssa työskentely ei kuitenkaan saisi jäädä irralliseksi, vaan siihen pitäisi liittää yhteistyö kotien ja ympäröivän yhteisön kanssa. Hyvä keskusteluyhteys kodin ja koulun välillä helpottaa yhteistyötä myös mahdollisissa ongelmatilanteissa.”

Kouluterveyskysely toteutettiin tänä vuonna maalis-huhtikuussa Lapin, Itä-Suomen sekä Etelä-Suomen alueella. Kyselyyn vastasivat perusopetuksen 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Vastaajia oli yhteensä 103 326: yläluokilta 55 523, lukioista 27 117 ja ammatillista oppilaitoksista 20 686.

17.6.2010

Salaattipöydän siirtäminen keskeiselle paikalle koulun ruokailutilassa lisäsi kasvisten ja salaattiainesten kulutusta selvästi, osoitti yhdysvaltalaistutkimus. Oppilaat söivät joitakin salaattibaarin antimia jopa 2,5 - 3 kertaa enemmän kuin aiemmin, jolloin tarjoilupöytä oli työnnettynä seinää vasten. Samalla myös kouluruokailuun osallistuvien lasten määrä lisääntyi kuudella prosentilla.
Cornellin yliopiston vetämässä Fiksumpi kouluruokala -hankkeessa etsitään halpoja ja ilmaisia keinoja edistää terveellisempiä ruokavalintoja kouluruokailussa. Tutkija Laura Smith seurasi vuoden ajan ruokalassa tehtävien muutosten vaikutuksia New Yorkin osavaltiossa sijaitsevalla yläasteella.

- Tämä on käyttäytymistaloutta. Teimme oppilaille helpommaksi tehdä oikeita valintoja, Smith summaa.

Valaistut hedelmät houkuttelevat

Tutkimuksessa todettiin myös yksinkertainen keino saada oppilaat syömään enemmän hedelmiä: hedelmät aseteltiin tarjolle luonnonmateriaalista punottuun koriin, jota valaisi tavallinen pöytälamppu. Hedelmien valitseminen lisääntyi 58 prosentilla verrattuna siihen, kun hedelmät olivat tarjolla valaisemattomalla metallitarjottimella.

Tutkimuksen yhdysvaltalaiskoulussa kouluruoka oli maksullista, joten jokaisen valinnan takana oli myös lapsen päätös siitä, mihin hän käyttää ruokarahaansa.

Lähde: Ruokatieto

16.4.2010

- Mä en ole syönyt tonnikalaa varmaan sitten lukioaikojen. En tykkää tonnikalasta, rap-artisti Elastinen aloittaa - Mä en tykkää mössöruuasta, tv-kuuluttaja, Espoon kunnanvaltuutettu Maria Jungner jatkaa.

Elastiselta ja Jungnerilta oli juuri kysytty, miltä äsken tarjottu kouluruoka, tonnikalapasta, maistui. He olivat tulleet maanantaina espoolaiselle Järvenperän yläkoululle puhumaan kouluruokailun tärkeydestä ja avaamaan Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman puhemiehinä koulussa järjestettyä Energinen–kampanjaa.

Elastinen ja Jungner eivät halunneet saarnata nuorille kuulijoilleen vaan suhtautuivat kouluruokaan kriittisesti, mutta muistuttivat, että se on kuitenkin huomattavasti parempi vaihtoehto kuin kaupasta ostetut välipalat.

- Mulla ei ainakaan ollut rahaa käydä kaupassa ostamassa välipaloja. Ja jos mulla oli rahaa, mä käytin ne kyllä meikkeihin ja vaatteisiin, Jungner toteaa kouluvuosistaan.

- Mun menestyksen salaisuus on se, että mä olen pihi. Mä söisin ehdottomasti ilmaiseksi tarjotun ruuan ennemmin kuin kävisin kaupassa, Elastinen jatkaa.

Jopa puolet jättää kouluruuan syömättä

Varsinaisesta terveysinformaatiosta avajaistapahtumassa vastasi yhdeksäsluokkalaisten sketsiryhmä. Sketseissä käsiteltiin oivaltavasti muun muassa elintarvikkeiden terveysmarkkinointia ja muistutettiin, että painoaan vartioivan kannattaa syödä kouluruokansa.

Kahdeksasluokkalaiset olivat edellisellä viikolla haastatelleet koulun oppilaita ruokailusta ja kuvanneet oppilaiden lounaslautasia. Tulokset olivat pysäyttäviä. Kahdeksasluokkalaisten juontajien mukaan jopa 41 prosenttia oppilaista ei syönyt mitään koulupäivän aikana, 36 prosenttia söi välipaloja kuten pizzaa tai hampurilaisia.

Valokuvissa näkyi, miksi pizza-välipaloja tarvittiin, jos niitä syötiin kouluruuan lisäksi. Yhdellä lautasella oli kaksi näkkileipää ja kännykkä, muutamilla lautasilla oli pieni peruna ja lähinnä tahralta näyttävä läikkä kastiketta.

Järvenperän koulussa on havaittu, että joinakin päivinä jopa puolet oppilaista jättää kouluruuan kokonaan väliin, siksi vanhempainyhdistys oli ryhtynyt kampanjoimaan.

Miksi kouluruokaa ei sitten syödä? Vanhempainyhdistys arvelee, että yksi syy saattaa olla ryhmän paine. Kouluruualla on alhainen status koululaisten keskuudessa. Oppilaiden vastauksissa puhuttiin ruuan huonoudesta, mutta silmäänpistävintä olivat kommentit ruokailuseuran puutteesta, kuten ”kaverit ovat jo syöneet”.

Hedelmät kelpaisivat

Seinälle heijastettiin kuva viime viikon broilerikeittopäivästä ja salaattipöytä pullisteli tuoreita hedelmiä.

- Mä ottaisin ainakin kuusi hedelmää, Elastinen huudahti.

Koululaisyleisö alkoi mylviä, että kuva ei ole totta, hedelmiä ei ole tarjolla noin paljon. Kävi ilmi, että keittopäivinä jokainen saa ottaa puolikkaan hedelmän.

Kampanjan aikana on tarkoitus saada tukea kouluruokailulle myös kotoa. Vanhemmille kerrotaan kampanjasta koulun tiedotteissa ja tulevana syksynä järjestetään vanhempainilta aiheesta nuorten ruokailu.

Kampanjaan sisältyy myös luokkien välinen kilpailu, jossa oppilas saa ateriapassiinsa leiman palauttaessaan tarjottimen kouluruokailun jälkeen. Luokkakohtaiset ruokailuprosentit lasketaan kahden viikon ajalta. Aktiivisimmin kouluruokailuun osallistuvan luokan oppilaat saavat palkinnoksi elokuvaliput.

Aihetta pidetään esillä myös opetuksessa ja päivänavauksissa. Kampanjan järjestävät yhdessä Järvenperän koulun vanhempainyhdistys Himakka, Järvenperän koulu ja Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma Sre.

24.3.2010

Vanha sanonta ”leipä miehen tiellä pitää” pätee myös koululaisiin. Viime vuonna neljässä koulussa toteutettu välipalakampanja paljasti, että leipävälipala parantaa oppilaiden jaksamista iltapäivän tunneilla, ja vähentää epäterveellistä napostelua. Nuoret syövät terveellisiä välipaloja mielellään, mikäli siihen tarjoutuu mahdollisuus.

Terveellisten välipalojen tarjoaminen koulussa parantaa koululaisten jaksamista ja oppimista. Tämä selvisi viime vuonna toteutetussa Haukkaa välillä –kampanjassa, jossa oli mukana kouluja Turusta, Keravalta, Espoosta ja Tampereelta.

- Kokeilu paljasti, että valtaosa oppilaista ja opettajista pitää välipalaa äärimmäisen tärkeänä, ja että se auttaa jaksamaan myös iltapäivän tunneilla. Oli mukava huomata nuorten tietävän, mitä hyvä välipala pitää sisällään, ja syövän sitä mielellään, kun siihen tarjoutui tilaisuus, kertoo Leipätiedotuksen toiminnanjohtaja Ulla Rauramo.

Kampanjan aikana oppilailla oli mahdollisuus ostaa välipaloja koulun ruokalasta. Tarjolla oli muun muassa kasviksia ja maitoa sekä suosituimmaksi vaihtoehdoksi noussutta leipää. Välipalatarjoilu saavutti etenkin niitä nuoria, jotka muuten jättivät välipalan syömättä tai hankkivat koulun ulkopuolelta jotain epäterveellistä purtavaa.

- Koululaiset ostavat usein koulun ulkopuolelta mielitekosyötävää, jossa on paljon sokeria ja rasvaa, mutta joka ei vie nälkää. Näiden välipalojen sisältämä turha energia muuttuu valitettavasti painoksi, ja siitä huolimatta väsymys uhkaa tulla todella nopeasti. Kampanjan aikana epäterveellisten välipalojen ostaminen laski kuitenkin puoleen.

Seuraava kampanja jo tähtäimessä

Osa mukana olleiden koulujen henkilökunnasta pelkäsi aluksi välipalatarjoilun aiheuttavan kouluissa järjestyshäiriöitä ja työaikaongelmia. Kampanja sai kuitenkin lopulta hyvää palautetta oppilaiden lisäksi myös opettajilta ja keittiöhenkilökunnalta. Leipätiedotuksen Ulla Rauramon mielestä kokeilun tulokset ovat niin vakuuttavia, että kampanjaa kannattaa ehdottomasti jatkaa.

- Oli todella ilo huomata, että nuoret tietävät, mitä kannattaa syödä. Kampanjan aikana he huomasivat omista valinnoistaan riippumatta, että runsassokerisella välipalalla ei jaksa niin hyvin kuin runsaskuituisella. Avainasemassa välipalatarjoilun järjestämisessä ovat koulun aikuiset eli sekä henkilökunta että vanhemmat, Rauramo sanoo.

Kampanja ei kerännyt pelkkää suitsutusta, vaan oppilailta tuli myös negatiivista palautetta välipalatarjoilun käytännön järjestelyistä. Välipaloja tarjoiltiin päivän aikana yhdellä välitunnilla, mutta kaikilla oppilailla ei välttämättä ollut mahdollisuutta pitää silloin taukoa kaksoistuntien vuoksi.

- Seuraavassa kampanjassa pitää kiinnittää huomiota siihen, että järjestelyt saataisiin joustavammiksi. Se on vain järjestäjien asenteesta kiinni, Rauramo uskoo.

- Meillä on seuraavaa kampanjaa varten jo neljä uutta paikkakuntaa ympäri Suomen, ja innostus on todella korkealla.

Tuloksia lukuina:

- 87 prosenttia nuorista pitää koulun välipalamyyntiä tärkeänä
- 57 prosenttia pitää leipää parhaana välipalana
- 61 prosenttia syö välipalaa koulussa vähintään 2-3 kertaa viikossa, kun siihen on mahdollisuus
- 20 prosenttia nuorista tuo välipalan kotoa, kun taas 20-25 prosenttia välipalaostoksista tehdään koulun alueen ulkopuolelta, useimmiten ilman lupaa. Jos koulussa on oppilaskunnan automaatteja tai kioski, sieltä ostetaan herkkuja.
- 79 prosenttia opettajista pitää kouluvälipalaa tarpeellisena tai erittäin tarpeellisena
- 64 prosenttia on havainnut välipalalla olevan vaikutusta nuorten jaksamiseen iltapäivän tunneilla

Etelä-Suomen läänin suomenkieliset peruskoulut alkavat ensi syksynä viikoilla 33 tai 34. Lukuvuoden aloituspäivässä on poikkeuksellisen runsaasti vaihtelua koulutuksen järjestäjästä riippuen. Lukuvuoden koulutyö päättyy 5.6.2010. Työpäiviä on kaikkiaan 189.

Syysloman pituus vaihtelee muutamasta päivästä viikkoon. Syyslomaa vietetään pääsääntöisesti viikoilla 42 tai 43.

Joululoma alkaa yleensä joko 21. tai 23. joulukuuta muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Kevätlukukausi alkaa yleisimmin 7. tammikuuta 2010.

Talviloma ajoittuu viikolle 8 Uudellamaalla, Itä-Uudellamaalla ja yksityisissä kouluissa. Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa, Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä talviloma on viikolla 9 lukuun ottamatta Artjärveä, Haminaa, Hausjärveä, Kotkaa, Loppea, Miehikkälää, Pyhtäätä, Riihimäkeä, Virolahtea ja Ypäjää, joissa sitä vietetään viikolla 8.

Useissa kunnissa on yksi lomapäivä sijoitettu helatorstain jälkeiselle perjantaille. Useissa kunnissa ja kouluissa on myös joitakin yksittäisiä koulupäiviä sijoitettuna lauantaipäiville.

Liitteenä koulujen työ- ja loma-ajat kunnittain ja koulutuksen järjestäjittäin Etelä-Suomen läänissä lukuvuonna 2009–2010.

13.3.2009

Yli 700 opettajaa saa lähivuosina välineitä nuorten mielenterveyttä ja turvallista kasvua tukevan terveystiedon opettamiseen peruskoulun yläluokilla. Mielenterveysseurassa kehitetty opetuskokonaisuus levitetään valtakunnallisesti opetusministeriön rahoituksella.

Perusopetuksen opetussuunnitelmaan sisältyvä mielenterveystieto ei nykyisellään ole muodostanut opetuskokonaisuutta. Nyt jalkautettava opetusmalli ja siihen liittyvä koulutus ja aineisto tarjoavat terveystietoa opettaville opettajille välineet yhtenäiseen mielen hyvinvoinnin opetukseen ja oppilaille tiedon lisäksi mahdollisuudet muun muassa itsetuntemuksen, vuorovaikutuksen ja selviytymistaitojen harjoittelemiseen.

Opetuskokonaisuus on kehitetty tänä vuonna päättyvässä Osaan ja kehityn -hankkeessa ja sitä on kokeiltu kolmen vuoden aikana Vantaalla toimivien pilottiopettajien kanssa. Hyvinvointia tukevia toimivia työvälineitä on tuotettu myös osaksi vanhempainiltoja ja kerhotoimintaa. Opetukseen on osallistunut näinä vuosina noin 4 000 peruskoulun yläluokkalaista. Kehittämistyö on tehty Raha-automaattiyhdistyksen tuella.

Opettajakoulutus toteutetaan Mielenterveysseuran Peruskoululaisen mielenterveystaidot -hankkeessa vuosina 2008-2011. Hankkeen kotisivut avautuvat keväällä 2009 osoitteessa www.mielenhyvinvoinninopetus.fi

Projektijohtaja Marjo Hannukkalan mielestä kouluyhteisöihin tarvitaan nyt vankkaa ja pitkäjänteistä yhteyden rakentamista opettajien, oppilashuoltohenkilöstön, vanhempien ja oppilaiden kanssa. Tulevaan valtakunnalliseen tuntijako- ja opetussuunnitelmaan hän toivoo koko perusopetukseen tilaa mielen hyvinvoinnin opetukselle. Myös yliopistosta valmistuvien opettajien koulutukseen olisi perusteltua sisällyttää nämä taidot, sanoo Hannukkala.

Lähde: Suomen Mielenterveysseura

16.1.2009

Lähes yhdeksän opettajaa kymmenestä kokee oppilaitoksensa turvallisena työpaikkana. Opettajien mielestä oppilaitokset ovat myös turvallisia kasvamis- ja oppimisympäristöjä lapsille ja nuorille. Näkemykset eroavat jonkin verran kansalaisten näkemyksistä. Kansalaisten mielestä oppilaitokset ovat turvallisia - joskin yhteensä noin neljännes ei osaa sanoa tai ei pidä oppilaitoksia turvallisina kasvamis- ja oppimispaikkoina. Educa-messujen ja OAJ:n teettämän tutkimuksen mukaan etenkin peruskoululaisten vanhemmat kyseenalaistavat koulujen turvallisuutta.

Kolmannes opettajista kertoi työpaikallaan tapahtuneesta väkivallasta tai sillä uhkailusta

Kolmasosa opettajista kertoi tutkimuksessa, että on itse tai työtoveri on vuoden 2008 aikana joutunut todistamaan työpaikallaan fyysistä väkivaltaa tai tilannetta, missä sillä on uhattu. Useampi kuin joka toinen kertoi todistaneensa työpaikallaan tapausta, johon on liittynyt sanallista uhkailua tai loukkaavaa käytöstä. Etenkin fyysistä väkivaltaa ja sillä uhkailua esiintyy huomattavasti enemmän peruskouluissa kuin lukioissa tai ammatillisissa oppilaitoksissa.

Useimmiten teko on kohdistunut oppilaaseen tai opiskelijaan, mutta lähes yhtä usein opettajaan. Ammatillisten oppilaitosten opettajat joutuivat uhkaaviin tilanteisiin muita opettajia useammin. Kyselyn mukaan uhkauksiin syyllistyvät lähes aina oppilaat tai opiskelijat.

Lisää kasvatusvastuuta vanhemmille

Lähes kaikki Educan ja OAJ:n kyselyyn vastanneet opettajat ovat sitä mieltä, että vanhempien tulisi ottaa enemmän vastuuta lastensa kasvattamisesta. Samaa mieltä oli myös yhdeksän kymmenestä kansalaisesta. Opettajat ja kansalaiset kannattivat myös vanhempien ja oppilaitosten yhteistyötä. Kolme neljästä oli sitä mieltä, että yhteistyötä tulisi tiivistää.

Opettajat ja kansalaiset eri mieltä toimenpiteistä

Opettajien mielestä kuntien tulisi antaa enemmän resursseja nuorisotyölle (94 %). Opettajat kaipasivat myös turvallisuuskoulutusta (94 %), pienempiä opetusryhmiä (91 %), opettajien työn arvostuksen lisäämistä (89 %), kouluterveydenhuollon henkilöstön lisäämistä (91 %) sekä oppilaiden tueksi enemmän koulupsykologeja, -kuraattoreita ja oppilaanohjaajia (88 %).

Kansalaisten mielipiteissä painottui koulun ja kodin välisen yhteistyön lisäksi opetusryhmien pienentäminen (73 %). Lisäksi useampi kuin joka toinen kansalainen kannatti kouluterveydenhuollon henkilöstön lisäämistä (58 %) sekä koulupsykologien, -kuraattoreiden ja oppilaanohjaajien lisäämistä oppilaitoksissa (59 %).

Suurimmat näkemyserot opettajien ja kansalaisten välillä tulivat esille siinä, tulisiko yhteiskunnan tukea vanhempia lasten väkivaltapelien, internetin tai television katselun rajoittamisessa. Kansalaiset pitivät tätä huomattavasti tarpeettomampana kuin opettajat.

Koulut ovat varautuneet uhkaaviin tilanteisiin melko hyvin

Uhkauksiin ja väkivaltatilanteisiin on varauduttu pääsääntöisesti hyvin. Menettelytapaohjeet löytyvät yli neljässä oppilaitoksessa viidestä. Useimmissa oppilaitoksissa toimintatapoja on myös harjoiteltu.

ähde: Educa-messujen ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n teettämä Turvallinen opinahjo? -tutkimus selvitti joulukuussa 2008 kansalaisten ja opettajien ajatuksia oppilaitosten turvallisuudesta ja kehittämisestä. Tutkimukseen osallistui 303 opettajaa sekä 607 kansalaista. Tutkimuksen toteutti TNS Gallup Oy.

15.12.2008

Peruskoulun päättäneitä oli 65 200, kuusi sataa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Heistä puolet (naisista 60 prosenttia ja miehistä 42 prosenttia) jatkoi opintoja lukiossa. 41 prosenttia (naisista 32 prosenttia ja miehistä 49 prosenttia) jatkoi opintoja toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa ja 10. luokalle siirtyi kaksi prosenttia. Ammatillisen koulutuksen suosio on viime vuosina lisääntynyt ja lukiokoulutuksen puolestaan vähentynyt. Opiskelua ei jatkanut 6 prosenttia peruskoulun päättäneistä. Jatko-opintojen ulkopuolelle jääneiden osuus pieneni 0,5 prosenttiyksiköllä edellisvuodesta.

Uusia ylioppilaita oli 33 400, kolme sataa enemmän kuin edellisenä vuonna. Uusista ylioppilaista aloitti yliopistokoulutuksen 20 prosenttia, ammattikorkeakoulukoulutuksen 19 prosenttia ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen 4 prosenttia. Ammattikorkeakoulukoulutuksen aloittaneiden osuus on viime vuosina hieman lisääntynyt. Vuoden 2007 ylioppilaista yli puolet, 57 prosenttia, ei jatkanut opiskelua valmistumisvuonna. Jatko-opintojen ulkopuolelle jääneiden osuus on viime vuosina ollut yli puolet, mutta on vuodesta toiseen hieman pienentynyt.