25.10.2010

Isossa-Britanniassa on hämmästelty sairaaloiden lapsipotilaille tarjottavan ruuan huonoa ravitsemuksellista laatua. Äskettäin tehdyn selvityksen mukaan sairaalaruoka sisältää runsain määrin suolaa, sokeria ja kovaa rasvaa. Paikalliset terveydenhuollon asiantuntijat ovat vaatineet tarkempia standardeja säätelemään sairaalaruuan ravintosisältöä.

Brittiläisen sairaalaruuan ravitsemuksellista laatua selvitettiin CASH-kampanjaryhmän toimesta. CASH eli Consensus Action for Salt and Health on terveydenhuollon asiantuntijoista koostuva ryhmä, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta suolan epäedullisista terveysvaikutuksista sekä edistää suolan käytön vähentämistä.

Puolet aterioista ei kelpaisi kouluruuaksi

Tuoreessa selvityksessä oli mukana sairaaloita eri puolilta Iso-Britanniaa. Ravitsemuksellista laatua analysoitiin kaikkiaan 451:stä lapsipotilaille tarjotusta pääateriasta, välipalasta ja jälkiruuasta.

Selvityksen mukaan lähes puolet pääaterioista sisälsi niin paljon kovaa rasvaa, että ne eivät olisi nykyisten ohjeiden perusteella kelvanneet tarjottavaksi kouluruokana. Esimerkiksi lapsipotilaille tarjottavasta lasagnesta kovaa rasvaa määritettiin 17 grammaa, kun sitä kouluruokalassa tarjottavassa ateriassa saa olla korkeintaan 7,9 grammaa.

Selvitys osoitti lisäksi, että noin kolmannes sairaala-aterioista luokiteltaisiin rasva- ja suolasisältönsä perusteella "punaisiksi" paikallisissa supermarketeissa käytössä olevan liikennevaloja mukailevan elintarvikkeiden luokitusjärjestelmän perusteella. Myös jälkiruokien korkea sokeripitoisuus havaittiin yleiseksi ongelmaksi.

Tarkempia laatustandardeja vaaditaan

Brittiläiset lastenlääketieteen asiantuntijat ovat kauhistelleet sitä, kuinka lapsipotilaille tarjottavan sairaalaruuan ravitsemuksellinen laatu voi olla heikompi kuin kouluruuan.

- Jos meillä on standardit kouluruualle, sellaiset pitäisi olla myös sairaaloiden lapsipotilaiden ruualle, sillä haluamme edistää hyvää terveyttä ja sairauden hoitoa, toteaa the Guardianin haastattelema professori Terence Stephenson the Royal College of Paediatrics and Child Health:ista lehden verkkojulkaisussa.

Suomessa terveydenhuoltoa ohjaa ravitsemushoitosuositus

Suomessa sairaalapotilaille tarjottavan ruuan ravitsemuksellisesta laadusta on annettu ohjeita ravitsemushoitosuosituksessa, jonka valtion ravitsemusneuvottelukunta julkaisi kuluvan vuoden toukokuussa. Suositus koskee sairaaloiden ohella myös terveyskeskuksia, palvelu- ja hoitokoteja sekä kuntoutuskeskuksia. Aiempi vastaava suositus oli peräisin vuodelta 1994.

Ravitsemushoitosuosituksen tavoitteena on taata jokaiselle potilaalle ruokavalio, joka edistää terveyttä sekä ehkäisee tai hoitaa sairautta. Lapsipotilaille tarjotaan iän mukaista ja mieluista ruokaa, jonka suunnittelussa otetaan huomioon kansalliset lasten ravitsemussuositukset, suositus linjaa.

Ravitsemushoitosuositus määrittää kriteerit eri elintarvikkeiden ja ruokalajien rasva- ja suolapitoisuuksille. Suositeltava suolan enimmäismäärä erityyppisissä pääruuissa vaihtelee puurojen ja vellien 0,3 prosentista pääruokakastikkeiden 0,8 prosenttiin. Sairaalan ruokapalvelujen elintarvikehankinnassa kehotetaan painottamaan rasva-, suola- ja kuitupitoisuutta sekä rasvan laatua.

Vastaavanlaisia ohjeistuksia on Suomessa annettua myös kouluruokailun toteutuksesta. Kouluruokailusuositus vuodelta 2008 antaa ohjeita muun muassa ruokailuajoista sekä aterioista ja niiden ravintosisällöstä.

VRN uskoo: Suosituksia pyritään noudattamaan

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Raija Karan mukaan ravitsemushoitosuositus ja kouluruokailusuositus ovat luonteeltaan suosituksia, eikä ruokapalveluiden toteuttajia suoraan velvoiteta niiden noudattamiseen.

- Käsitykseni mukaan ravitsemusneuvottelukunnan antamia suosituksia kyllä pyritään noudattamaan varsinkin julkisissa ruokapalveluissa, sillä ne ovat käytännön apuväline suunnittelussa, Kara kertoo.

Systemaattinen seurantajärjestelmä puuttuu vielä

Suomessa ei toistaiseksi ole systemaattista joukkoruokailun seurantajärjestelmää, joka tuottaisi koko maata koskevaa tietoa ruokapalvelujen ravitsemuksellisesta laadusta. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama joukkoruokailun seuranta- ja kehittämistyöryhmä esitti seurantajärjestelmän luomista luovuttaessaan loppuraporttinsa syksyllä 2009.

Työryhmän mukaan järjestelmän tulisi kohdistua sekä yksityisen että julkisen sektorin tuottamien ruokapalvelujen toimintaan ja ruokapalvelujen tarjoaman ruuan ravitsemuslaatuun.

Lähde: Ruokatieto – Krista Korpela-Kosonen

12.10.2010

Britanniassa verkkoruokakauppaa käyttävät eniten perheet, joissa on pieniä lapsia. Asiakkaiden tärkein syy verkkokaupan käyttöön on ajan säästö. Asiakastyytyväisyys ja luottamus korostuvat verkkokaupassa, sillä asiakkaat eivät hyväksy epäkurantteja tuotteita, kertoi Tescon verkkokaupan markkinointijohtaja Ian Crook Kaupan 2011 –tapahtumassa viime viikolla.

Kaupan liiton sähköisessä uutiskirjeessä Crook arvioi, että kolmen vuoden kuluessa jopa kymmenen prosenttia ruokaostoksista tehdään verkossa. Nyt verkkokaupan osuus Tescon ruokatarvikkeiden myynnistä on kolmesta neljään prosenttia, mutta jopa viidennes asiakkaista on jo kokeillut verkkokauppaa. Viikossa verkkokaupasta tehdään 350 000 tilausta.

Puuttuvan tilalle kalliimpi samaan hintaan

Crook kertoo, että kannattavan verkkoruokakaupan tärkeimpiä onnistumistekijöitä on asiakastyytyväisyys. Verkkokaupan asiakkaat usein epäilevät, että kauppa yrittää huijata heitä myymällä tarkoituksella kalliimman tuotteen puuttuvan tilalle. Yritys on ratkaissut asian tarjoamalla puuttuvan tuotteen tilalle vastaavan kalliimman samaan hintaan.

Muuten tuotteilla on verkossa sama hinta kuin myymälässä. Kotiinkuljetuksesta veloitetaan kolmesta kuuteen puntaan riippuen siitä, mihin aikaan tavarat toimitetaan. Suosituimmat elintarvikkeet ovat pakasteet ja pakatut tuotteet.

- Tulevaisuudessa verkkokauppa siirtyy yhä enemmän mobiiliksi. Jo nykyään esimerkiksi älypuhelimella voi tehdä ostoksia tai täyttää kauppalistaa sitä mukaan kuin ostettavia asioita tulee mieleen. Palvelua käyttää yhä kasvava joukko ihmisiä, Crook sanoo kauppa.fi-sivuilla.

Tuoreen selvityksen mukaan suomalaiset kuluttajat ostivat tammi-kesäkuussa verkosta tuotteita ja palveluita yhteensä 4,8 miljardilla eurolla, mistä ulkomaisen kaupan arvo oli 772 000 000 euroa ja osuus 16 prosenttia. Ruuan sijaan suomalaiset ostavat verkosta tyypillisesti kulutus- ja viihde-elektroniikkaa, tietokoneohjelmia, vaatteita ja jalkineita, kirjoja ja matkoja. Valtakunnallisen verkkokauppaseurannan tekivät Asiakkuusmarkkinointiliitto ASML, Kaupan liitto sekä TNS Gallup.

Lähde: Ruokatieto

16.6.2010

Peruskouluopetuksen ulkopuolella olevien lasten määrä väheni maailmanlaajuisesti 40 prosenttia vuosina 2006-2010. Yli puolet maailman 72 miljoonasta koulua käymättömästä lapsesta asuu konfliktien koettelemissa valtioissa. Pelastakaa Lapset - järjestön kokoamien tietojen mukaan näissä maissa koulua käymättömien lasten määrä supistui neljässä vuodessa vain 14 prosenttia.

Pelastakaa Lasten kahdessakymmenessä maassa toteutetun "Tulevaisuus uusiksi" kampanjan myötä 1.4 miljoonaa lasta on päässyt kouluun ja kymmenen miljoonaa lasta saa laadukkaampaa opetusta kuin aiemmin. Kampanja käynnistyi vuonna 2006 ja se nojaa YK:n vuosituhattavoitteeseen - maailman kaikki lapset kouluun vuoteen 2015 mennessä.

Kampanjan äskettäin julkaistun "Future is now" raportin merkittävimpiä havaintoja on, että lapsista ja kouluista on enenevässä määrin tullut myös hyökkäysten kohteita. Lapsiin kohdistuvien hyökkäysten riski kasvaa, mikäli kansainvälinen yhteisö ei tartu toimeen lasten suojelemiseksi.

Lasten kouluttaminen on rauhantyötä

Suomen Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen pitää Afganistanin tilannetta yhtenä lähitulevaisuuden suurimmista haasteista. "Lapset, tytöt ja pojat ovat Afganistanin tulevaisuus. Armeijan ja poliisin tehtävä on turvata rauha, mutta ei rakentaa ja johtaa kehityshankkeita. Vuosina 2006-2009 Afganistanissa tapahtui 2 450 kouluhyökkäystä. Koulun tulee olla paikka, jossa lapset ovat turvassa ja voivat elää normaalia arkea ikäistensä seurassa. Koulunkäynti on kriittistä sekä lasten henkilökohtaisen hyvinvoinnin ja kehityksen että yhteisön rauhanrakentamisen kannalta. Jokaisen kouluvuoden on laskettu vähentävän poikien riskiä ajautua mukaan konfliktiin 20 prosentilla."

Pelastakaa Lasten kokemus todistaa, että lapset voidaan saada kouluun myös konfliktien koettelemissa valtioissa. Luova ajattelu, riittävät resurssit, paikallinen omistajuus ja poliittinen tahto mahdollistavat koulujen rakentamisen ja opettajien kouluttamisen myös vaikeimmilla alueilla.

Pelastakaa lapset vahvistaa kansainvälistä organisaatiotaan

Pelastakaa Lapset on maailman johtava riippumaton lapsen oikeuksia ajava järjestö, joka toimii yli 120 maassa. 29 jäsenestä koostuvan järjestön tavoitteena on laajentaa kansainvälisen toimintansa kattavuutta lasten koulutuksen, suojelun, terveyden ja ravitsemuksen edistämisessä sekä humanitaarisessa avussa ja katastrofien vähentämisessä. 29 jäsenmaan kansainvälisten toimintojen johtaminen keskitetään globaalisti, alueellisesti ja maatasolla.

10.6.2009

Pneumokokkirokote ehkäisee tehokkaasti vakavaa keuhkokuumetta, joka on kehitysmaiden lasten yleisin kuolinsyy. Tämä ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n johtamasta laajasta tutkimuksesta, joka oli ensimmäinen pneumokokkirokotteen tehotutkimus Aasian mantereella. Se toteutettiin Filippiineillä vuosina 2000 - 2004.

Filippiinien ARIVAC-rokotetutkimukseen osallistui 12 190 lasta. Lasten iät vaihtelivat kuudesta viikosta kuuteen kuukauteen. Rokote ehkäisi viidenneksen eli 23 prosenttia alle 2-vuotiaiden lasten röntgenkuvalla todetuista keuhkokuumeista. Pelkästään kliinisin oirein todettua keuhkokuumetta rokote ei torjunut.

Tutkimukseen osallistuvat lapset saivat joko pneumokokkikonjugaattirokotteen tai lumerokotteen. Samalla annettiin myös Filippiinien kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotteet sekä lisäetuna Hib-rokote. Noin tuhannen lapsen osatutkimuksessa arvioitiin myös rokotteen kykyä muodostaa vasta-aineita ja estää pneumokokin nenä-nielukantajuutta. Rokote herätti hyvin vasta-aineita ja osoittautui yleisesti ottaen turvalliseksi.

ARIVAC-tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää pneumokokkirokotteiden kehittelyssä, lasten infektioiden aiheuttaman tautitaakan arvioinnissa sekä maakohtaisessa päätöksenteossa erityisesti Aasiassa. Vaikka rokote tehoaa hyvin, sen käyttöä rajoittaa edelleen hinta: jos jokin kehitysmaa ei saa kansainvälistä rahoitustukea, voi kulua useita vuosia ennen kuin rokote saadaan kansalliseen rokoteohjelmaan.

Pneumokokki, Streptococcus pneumoniae, on maailmanlaajuisesti merkittävin yksittäinen lasten kuolleisuutta aiheuttava bakteeri. Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että pneumokokin aiheuttamaan aivokalvotulehdukseen ja -keuhkokuumeeseen kuolee vuosittain yli miljoonaa lasta. Lisäksi pneumokokki aiheuttaa monikymmenkertaisen määrän lievempiä hengitystieinfektioita. Vakavien tulehdusten seurauksena lapselle voi kehittyä pysyvä kuulon alenema, joka johtaa kehityksen jälkeenjääneisyyteen ja oppimisvaikeuksiin. Filippiineillä keuhkokuume on suurin yksittäinen syy alle 5-vuotiaiden lasten vakavaan sairastumiseen ja kuolemaan.

Filippiinien rokotetutkimusta rahoittivat Suomen Akatemia ja ulkoministeriön kehitysyhteistyöosasto, Lääkärin sosiaalinen vastuu -yhdistys sekä Euroopan unionin tutkimusdirektoraatti, yhdysvaltalainen kansalaisjärjestö PATH ja WHO.

Tutkimus toteutettiin kansainvälisen ARIVAC-konsortion yhteistyönä, jonka jäseniä ovat THL ja sen filippiiniläinen sisarlaitos Research Institute for Tropical Medicine, Queenslandin yliopisto Australiasta, Coloradon yliopisto USA:sta sekä rokotteen kehittäjä ja valmistaja Sanofi Pasteur Ranskasta.

Akatemiatutkija Hanna Nohynek pitää Filippiinien rokotetutkimuksen ansiona kansainvälisen tutkimus- ja kehitysyhteistyön yhdistämistä.
- Eri maista ja yhteisöistä tulleiden rahavirtojen onnistunut yhdistäminen takasi sekä tieteellisesti laadukkaan työn että paikallisen tietotaidon kasvattamisen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, hän sanoo.

Lähde: THL

23.5.2009

Britannian terveysviranomainen on julkaissut uudet 0 - 4-vuotiaiden lasten kasvukäyrät, joiden avulla pyritään ehkäisemään lihavuutta ja nostamaan imetyslukuja. Aiemmat käyrät vuodelta 1990 perustuvat pääosin nopeammin kasvavien korvikeruokittujen vauvojen kasvutietoihin.

Viranomaisten mukaan uusien käyrien valossa kaksinkertainen määrä eli kuusi prosenttia vauvoista saatetaan luokitella lihaviksi, kertoo BBC. Hallitus toivoo samalla, että ne rohkaisevat imettäviä äitejä luottamaan, etteivät heidän vauvansa kasva liian hitaasti. Britanniassa, kuten Suomessakin noudatetaan maailman terveysjärjestö WHO:n suositusta kuuden kuukauden täysimetyksestä.

Turhaa huolta kasvusta

Uusien käyrien valmistelusta vastasi professori Charlotte Wright, joka työskentelee the Royal College of Paediatrics and Child Healthissa. Hän totesi BBC:lle, että aiemmin terveydenhoidon ammattilaiset ovat todennäköisesti huolestuttaneet joitakin vanhempia turhaan vauvan kasvusta. Vauvoille on saatettu suositella lisäruokia tarpeettomasti.

- Imetettyjen vauvojen paino voi nousta hitaammin ja uudet käyrät kuvaavat tätä. Vuoden iässä painossa on kilon ero vanhoihin käyriin verrattuna, Wright kertoo.

Hallituksen asiantuntijalääkäri Sheila Shribman muistuttaa, että käyrät auttavat sekä terveydenhoitajia että vanhempia havaitsemaan lihavuuden ensimerkit ja antamaan tukea. Terveydenhoitajien perehdyttämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, asiantuntijat korostavat.

Britannian uudet kasvukäyrät perustuvat WHO:n kehittämiin ensimmäisiin terveiden imetettyjen lasten käyriin. Niiden taustalla on 15 vuotta kestänyt tutkimus, jossa oli mukana 8 500 lasta kuudesta maasta. (Ruokatieto)

30.10.2008

Pohjoismaista yhteistyötä tulee hyödyntää peruskoululaisten luovan osaamisen vahvistamiseksi, ja oppilaiden luovuuden kehittämisen tulee olla nykyistä keskeisempi osa koulutusta. Näin vaatii laajapohjainen ryhmä pohjoismaisia parlamentaarikkoja Pohjoismaiden neuvoston tämänviikkoisessa istunnossa Helsingissä. Heidän mukaansa Pohjoismaiden kaikkien kuntien tulisi perustaa kulttuurikouluja.

Pohjoismaiden neuvoston kulttuuri- ja koulutusvaliokunta kartoittaa parhaillaan Pohjoismaiden mahdollisuuksia ja kokemuksia, jotka liittyvät lasten ja nuorten luovan osaamisen kehittämiseen peruskoulussa ja sen ulkopuolella. Parlamentaarikot haluavat kohdistaa huomiota huomattavasti nykyistä enemmän oppilaiden luovuuden ja esteettisten taitojen kehittämiseen sekä muotoilun ja kulttuurintuotannon asemaan kouluissa. Tällä tavoin Pohjoismaista halutaan tehdä kestävä ja luova osaamisalue globalisoituvassa maailmassa.

– Kehotamme Pohjoismaiden opetus- ja kulttuuriministereitä priorisoimaan luovaa ja esteettistä sisältöä peruskouluopetuksessa. Luovan ajattelun ja sen myötä innovointiedellytysten varmistaminen alkaa lapsista ja nuorista. Pohjoismaita on siunattu erityisillä luovan osaamisen edellytyksillä, ja ne on nyt asetettava etusijalle, selittää Pohjoismaiden neuvoston kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan puheenjohtaja Mogens Jensen. Hän viittaa muun muassa Norjan malliin, joka perustuu kaikissa kunnissa oleviin kulttuurikouluihin.

– Meidän on pyristeltävä irti hyvin PISA-keskeisestä tulosajattelusta, joka on jo pitkään hallinnut Pohjoismaiden koulutuspolitiikkaa, Jensen toteaa.

Lapsen oikeuksia koskevassa YK:n yleissopimuksessa taataan lapsen oikeus osallistua kulttuurielämään. Jotta kulttuuri saataisiin entistä paremmin kaikkien lasten ulottuville, Pohjoismaat edistävät nykyisin vaihtelevasti kulttuurin asemaa esimerkiksi kouluissa. Taideaineiden ja perinteisten kouluaineiden välistä vuorovaikutusta on parlamentaarikkojen mukaan merkittävästi vahvistettava eri Pohjoismaissa.

Pohjoismaiden neuvoston kulttuuri- ja koulutusvaliokunta ehdottaa konkreettisesti,

– että osoitetaan määrärahoja yhteispohjoismaiseen tutkimukseen opetusmuodoista ja oppiaineiden kehittämistavoista, jotka edistävät luovan osaamisen kehitystä

– että kulttuuriministerit hyväksyvät yhteisen tavoitteen kaikkialle Pohjolaan perustettavista kulttuurikouluista, jotka antaisivat lapsille ja nuorille mahdollisuuden toimia kuvataiteen, teatterin, tanssin ja musiikin parissa

– että osoitetaan määrärahoja kulttuurikoulukonseptin yhteispohjoismaiseen markkinointiin esimerkiksi kunnille ja muille tärkeille toimijoille.

Lähde: Pohjoismaiden neuvosto, kuva: Magnus Fröderberg

7.2.2008

Skotlannissa on otettu mallia Pohjoismaista ja ryhdytty tarjoamaan oppilaille kokeilumielessä ilmaista kouluruokaa. Puoli vuotta kestävän kokeilun aikana useiden kuntien kaikki 1-3 -luokkalaiset saavat ilmaisen kouluaterian, jonka terveellisyyteen on panostettu. Aiheesta kirjoitti Helsingin Sanomat.

Esimerkiksi Camdean ala-asteella lapsilla on päivittäin vaihtoehtoina päivän keitto ja kaksi muuta pääruokaa. Jälkiruuaksi on tarjolla joka päivä hedelmiä. Kerran viikossa on herkuttelupäivä, jolloin ruokalistalla voi olla muun muassa hampurilaisia ja pizzaa.

Kouluruokaa on Skotlannissa tarjottu aiemminkin, mutta muiden kuin köyhimpien perheiden on täytynyt maksaa siitä. Käytännössä suurin osa oppilaista on tuonut kouluun omat eväät.

Brittikouluihin ehdotettu eväspoliiseja

Brittihallitus taas on ehdottanut kouluihin niin sanottuja lounaslaukkupoliiseja, jotka puuttuisivat epäterveellisiin eväisiin. Koulu voi tulevaisuudessa myös varoittaa vanhempia, jos lapsen painoindeksi vaikuttaa huolestuttavalta.

Lasten ylipaino-ongelmia haluttaisiin välttää myös lisäämällä koululiikuntaa nykyisestä kahdesta viikkotunnista jopa viiteen. Ruuanlaittotunnit ovat tulossa Britanniassa kouluihin pakolliseksi aineeksi.

Kunnallisia päättäjiä kannustetaan estämään pikaruokaravintoloiden perustamista koulujen lähistölle. Myös alaikäisille suunnattua mainontaa aiotaan muuttaa terveellisempään suuntaa laajan mainoskampanjan avulla.

Aikuisten ylipaino-ongelman ratkaisemiseksi on ehdotettu, että terveellinen ruoka tehtäisiin houkuttelevaksi myös rahallisesti. Ylipainoisille voitaisiin myöntää rahapalkintoja tai seteleitä terveellisen ruuan ostamiseen.

Britanniassa pyritään myös löytämään uusi luokittelutapa ruuan ravitsemuksellisen laadun arviointiin.

Lähde: Finfood-Helsingin Sanomat

27.1.2008

Pikaruoka kuohuttaa yhä kiivaammin Iso-Britanniassa ja pikaruokaravintoloiden mainonnalle vaaditaan yhä laajempia rajoituksia. Iso-Britannian Sydänliitto, The British Heart Foundation, BHF, vaatii tällä hetkellä, että pikaruokaravintoloiden mainokset lapsille kielletään täysin, myös internetissä. Vuoden alusta Iso-Britanniassa ei ole saanut mainostaa pikaruokaa televisiossa alle 16-vuotiaille suunnattujen ohjelmien yhteydessä.

BHF:n teettämän kyselyn mukaan vain kolmannes lasten ja nuorten vanhemmista tietää, että netissä on lapsille suunnattuja pelejä, joissa mainostetaan pikaruokaa.

Iso-Britanniassa pohditaan hallitusta myöten brittien ylipaino-ongelmaan ratkaisuja. Hallitus esitteli keskiviikkona strategiaansa, johon kuului muun muassa uusien pikaruokaravintoloiden kieltäminen koulujen läheisyydessä.

Iso-Britanniassa syödään eniten pikaruokaa maailmassa asukaslukun suhteutettuna.

Lähde: Finfood, BBC, Telegraph.co.uk

Lasten muuttaminen pois kotoa vaikuttaa vanhempien ruokatottumuksiin ja -tapoihin, kertoo Ruotsissa tehty haastattelututkimus. Ruuan valmistamiseen ja syömiseen kulutetaan aikaa eri tavoin ja ruokaan käytetään rahaa vapaammin. Myös päivärytmi muuttuu monen kohdalla.

Lapset voivat olla tärkeässä roolissa päätettäessä siitä, mitä perheessä kulloinkin syödään. Etenkin teini-ikäisillä on näissä asioissa usein vahvat mielipiteensä. Toisaalta vanhemmat saattavat haluta ottaa lapsia mukaan perheen yhteiseen päätöksentekoon antamalla heidän päättää syömisestä.

Syödään mitä mieli tekee

Vanhempien jäätyä kahden heidän ei tarvitse laittaa ruokaa, joka sopii ja maistuu koko perheelle. Sen sijaan he voivat valita ruokaa, jota juuri heidän tekee mieli. Lasten muutettua kotoa vanhemmat kertoivat usein valitsevansa entistä kalliimpaa, maukkaampaa ja terveellisempää ruokaa. Terveelliseen ruokaan ei aina ollut varaa silloin, kun taloudessa oli useampi suu ruokittavana.

Myös ruokailurutiinit muuttuvat. Osa haastatelluista vanhemmista kertoi, että kaksin jäätyään pariskunta on alkanut syödä entistä epäsäännöllisemmin ja joustavammin. Ruokaa ei joka päivä laiteta, koska siihen ei tunneta pakkoa.

Toisaalta toinen pariskunta sai lasten lähdettyä säännölliset ateria-ajat takaisin. Lasten asuessa vielä kotona perheen tapana oli aikatauluttaa ateriat lasten harrastusten mukaan.

Ruuasta huolehtiminen jatkuu muuton jälkeenkin

Tutkimuksen mukaan vanhemman rooli pysyy, vaikka lapsi ei enää asuisikaan kotona. Tyypillistä on, että keskustellessaan lapsensa kanssa äiti kysyy mitä jälkikasvu on syönyt.

Ruoka myös yhdistää eri kodeissa asuvia perheenjäseniä. Monissa perheissä lapsilla on tapana tulla vanhempien luo syömään esimerkiksi viikonloppuisin. Tällöin tarjolla on usein jälkikasvun lempiruokaa. Lapset usein myös odottavat, että vanhempien luona syödään "kunnon ateria".
Tyhjenevän pesän ruokatottumuksia ovat tutkineet Hanna Bellner ja Maria Nyberg Lundin yliopistossa, Finfood tiedottaa.

Ruotsissa on lasten kastajaisiin erikoistuneita verkkosivuja ja –palveluita. Lapsiperheuutiset tutustui “dopguide” eli kasteopas sivuihin, ja tässä muutamia vinkkejä sieltä. Otamme mielellämme lukijoilta kommentteja aiheesta.

ENNEN KASTAJAISIA on hyvä tarkistaa oikea päivämäärä, joka sopii itselle ja halutuille vieraille. Kannattaa etsiä ja sopia hyvä tila ajoissa sekä muista esittää toivomus papista. Tässä vaiheessa on hyvä sopia jo kastetilaisuuden pitopaikasta ja tarjoilusta.

Kummien valinta on tärkeä ja kenties on hyvä ottaa kummi seurakuntaan mukaan kun kastetilaisuudesta sovitaan. Kaiken keskellä on hyvä tarkistaa oman perheen juhla-asutilanne. Tarvitaanko korjauksia vanhoihin, vuokrataanko vai ostetaanko uusi pukuja.

Pieni muistilista itse päivän viettoon:

Anna kastettavan lapsen levätä riittävästi ja perheelle ruokaa ennen tilaisuutta. Muista vaipat, vaihtovaatteet ja tutti.

Vältä stressiä, ja hanki joku tuttava pitämään huolta muista lapsista. Kannattaa harkita pukeeko lapselle juhlavaatteet hyvissä ajoin vai juuri ennen juhlaa. Jälkimmäinen vaihtoehto lienee turvallisin. Eikä ole huono idea viettää hetken rakkaasi kanssa kahdestaan ennen tilaisuuden alkua.

Tietysti on koko hommalle tehtävä kustannusarvio, itse juhlien pitopaikan varaus lompakon mukaan, ruokalista pitää suunnitella niin että se on mahdollista valmistaa hyvissä ajoin. Älä unohda delegoida töitä muillekin. Älä unohda lasten leikkipaikkaa, äläkä lahjapöytää kastelahjoille.

Lahjojen avaushetki ja tapa on tärkeää. Kannattaa miettiä lukeeko lahjojen antajien nimet. Jos et kerro niin yritä varmistaa että muistat mikä on keneltäkin, jotta kiität oikeaa henkilöä myöhemmin.– Bara en sån sak!

Valokuvat, videoinnit, asioita on paljon puhumattakaan asioiden jälkihoidosta. Missä teidän ohjeet ovat, lukijamme voivat varmaan kertoa lisää.

Katso verkko-osoite: dopguiden.se

Eurooppalaisella sairaanhoitokortilla saat sairaanhoitoa oleskellessasi EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä.

Suomessa asuvalla on oikeus sairaanhoitoon myös toisessa EU- ja ETA-maassa sekä Sveitsissä tilapäisesti oleskellessaan. Oikeus sairaanhoitoon osoitetaan eurooppalaisella sairaanhoitokortilla. Vastavuoroisesti muut EU kansalaiset, jotka omaavat eurooppalaisen sairaanhoitokortin ovat oikeutettuja sairaanhoitoon Suomessa vieraillessaan. 

Eurooppalaista sairaanhoitokorttia voivat hakea Kelan toimistoista kaikki Suomen sosiaaliturvaan kuuluvat henkilöt. Kortti on maksuton

Eurooppalainen sairaanhoitokortti korvaa aikaisemmin käytössä olleet E111- , E119- ja E128-lomakkeet.

Kukin maa myöntää eurooppalaisen sairaanhoitokortin omalla kielellään, mutta muutoin ne ovat identtisiä.  Kela myöntää eurooppalaisen sairaanhoitokortin joko suomen- tai ruotsinkielisenä.

Mitä hoitoa ja miten?

Eurooppalaisen sairaanhoitokortin haltija saa toisessa EU- ja ETA-maassa sekä Sveitsissä oleskellessaan lääketieteellisistä
syistä välttämättömän sairaanhoidon. Kukin maa antaa sairaanhoitoa oman lainsäädäntönsä ja järjestelmänsä mukaisesti. Matkailija saa vastaavat sairaanhoitopalvelut samoin omavastuukustannuksin ja menettelyin kuin kyseisen maan omat kansalaiset.

Periaatteena on, että matkalla sairastuneen ei tarvitse palata ennenaikaisesti Suomeen hoitoa saadakseen. Sairaanhoitoa voi siis saada esimerkiksi äkillisen sairaustapauksen sattuessa tai tilanteessa, jossa jo olemassa oleva krooninen sairaus vaatii välttämätöntä hoitoa. Säännökset eivät kuitenkaan kata tilannetta, jossa tilapäisen oleskelun tarkoituksena on saada hoitoa.

Jos hakeutuu sellaisen lääkärin tai sairaalan hoitoon, joka ei kuulu kyseisen maan korvausjärjestelmän piiriin, joutuu kustannukset maksamaan itse. Lisätietoja Kelan sivuilta.

Kaikille ulkomailla asuville suomalaisille naisille ja äideille löytyy oiva keskusteluryhmä Yahoo Groupsista.

Tutustu ryhmään >

Vantaan kirjastotoimi on aloittanut ulkomailla asuville lapsiperheille suunnatun HelMet maailmalla eli HelMa-palvelun.

Pääkaupunkiseudun kirjastot muodostavat yhdessä HelMet-kirjaston, jolla on laajat kokoelmat ja yhteinen aineistohaku internetissä (www.helmet.fi). Nämä kokoelmat ovat nyt myös ulkomailla asuvien perheiden ulottuvilla.

Kotiperuskoulu on ulkomailla asuvien suomalaislasten ja -nuorten oma koulu, jossa voi opiskella Suomen peruskoulun aineita kaikkialla maailmassa.

Kotiperuskoulussa lasten äidinkielen taidot eivät pääse ruostumaan! Äidinkielen ja kirjallisuuden lisäksi Kotiperuskoulussa voi opiskella kaikkia peruskoulun lukuaineita.

Tutustu tästä >