Oppilaitosten määrä väheni edelleen

20.2.2010

Tilastokeskuksen koulutuksen järjestäjärekisterin ja oppilaitosrekisterin tietojen mukaan vuoden 2009 lopussa oli toiminnassa 804 koulutuksen järjestäjää ja 4 161 oppilaitosta, joissa opiskeli yhteensä 1,9 miljoonaa opiskelijaa.

Koulutuksen järjestäjiä oli 73 vähemmän kuin vuonna 2008. Koulutuksen järjestäjistä 49 prosenttia oli kuntia tai kuntayhtymiä, 7 prosenttia valtion yksiköitä ja 42 prosenttia yksityisiä. Loput 2 prosenttia koulutuksen järjestäjistä toimivat Ahvenanmaan maakunnassa. Vuonna 2009 koulutuksen järjestäjärekisteriin lisättiin 15 uutta koulutuksen järjestäjää.

Oppilaitoksia oli 163 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Peruskouluja oli toiminnassa 2 889 ja niissä opiskeli yhteensä 531 000 oppilasta. Peruskouluasteen erityiskouluja oli 138 ja niissä oli 7 200 oppilasta. Peruskouluja ja peruskouluasteen erityiskouluja lakkautettiin tai yhdistettiin toiseen oppilaitokseen 115. Näistä alle 20 oppilaan oppilaitoksia oli 31, 20–49 oppilaan oppilaitoksia 51 ja vähintään 50 oppilaan oppilaitoksia 33. Eniten peruskouluja ja peruskouluasteen erityiskouluja lakkautettiin Pohjois-Pohjanmaan, Satakunnan ja Pohjois-Karjalan maakunnissa.

Peruskouluista 76 prosenttia oli vuosiluokkia 1–6 käsittäviä alakouluja, 13 prosenttia vuosiluokkia 7–9 käsittäviä yläkouluja ja 11 prosenttia kaikki vuosiluokat käsittäviä yhtenäiskouluja. Peruskouluista alle 50 oppilaan kouluja oli 26 prosenttia ja yli 500 oppilaan kouluja oli 5 prosenttia.

Kartta: Lakkautetut ja toiseen oppilaitokseen yhdistetyt peruskoulut ja peruskouluasteen erityiskoulut kunnittain 2009

Lähde: Tilastokeskus

 Syntyneiden määrä kasvoi

27.4.2009

Tilastokeskuksen väestönmuutostietojen mukaan vuonna 2008 Suomessa syntyi 59 530 lasta, mikä oli 801 lasta enemmän kuin edellisenä vuonna.

Vuoden 2008 hedelmällisyyden vallitessa nainen synnyttäisi 1,85 lasta hedelmällisen kautensa aikana. Edellä mainittua syntyvyyttä kuvaavaa tunnuslukua sanotaan kokonaishedelmällisyysluvuksi. Vuonna 2007 se oli 1,83 lasta naista kohden. Kokonaishedelmällisyysluku oli viimeksi vuonna 1994 yhtä korkea kuin vuonna 2008.

Jotta väestö uusiutuisi pitkällä aikavälillä, kokonaishedelmällisyysluvun tulisi olla noin 2,1. Vuonna 2008 kokonaishedelmällisyys oli tuon rajan yläpuolella neljässä maakunnassa: Pohjois-Pohjanmaalla, 2,38, Keski-Pohjanmaalla, 2,25, Etelä-Pohjanmaalla, 2,18 ja Pohjanmaalla, 2,10. Alhaisin syntyvyys oli Varsinais-Suomen maakunnassa, jossa kokonaishedelmällisyysluku oli 1,68. Uudenmaan maakunnassa syntyvyys oli toiseksi alhaisin, 1,69.

Synnyttäjät olivat vuonna 2008 keskimäärin hieman vanhempia kuin vuotta aiemmin. Kaikkien synnyttäneiden keski-ikä nousi kymmennyksen ollen 30,1 vuotta. Ensisynnyttäjien keski-ikä oli 28,2 vuotta vuonna 2008, edellisvuonna 28,1 vuotta. 2000-luvulla ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut 0,6 vuodella.

 Peruskoulun oppilaiden kielivalinnat 2007

28.5.2008

Tilastokeskuksen mukaan englanti oli syyslukukaudella 2007 yleisimmin opiskeltu kieli peruskoulun vuosiluokilla 1-6. Vuosiluokkien 1-6 oppilaista 68 prosenttia opiskeli englantia joko yhteisenä tai vapaaehtoisena kielenä. Muita kieliä opiskelleiden osuudet jäivät 5 prosenttiin tai sen alle. Vuosiluokilla 1-6 oli yhteensä 357 400 oppilasta.

Syyslukukaudella 2007 lähes kaikki vuosiluokkien 7-9 oppilaat opiskelivat sekä englantia että ruotsia tai suomea joko äidinkielenä, yhteisenä, vapaaehtoisena tai valinnaisena kielenä. Saksaa opiskeli 13 prosenttia ja ranskaa 6 prosenttia vuosiluokkien 7-9 oppilaista, pääasiassa vapaaehtoisena tai valinnaisena kielenä. Vuosiluokilla 7-9 oli yhteensä 199 100 oppilasta.

Peruskoulun oppilaiden kielivalinnat 2007

 Oppilaitosten käyttömenot opiskelijaa kohden Suomessa

17.5.2008

Tilastokeskus julkaisi 16.5.2008 uuden tilastotiedon, koululaitoksen käyttömenot kasvoivat vuonna 2006

Koululaitoksen käyttömenot kasvoivat Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2006 edelliseen vuoteen verrattuna 4,1 prosenttia. Koulutussektoreista eniten kasvoivat ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulukoulutuksen menot. Opiskelijakohtaiset menot kasvoivat vuonna 2006 edelliseen vuoteen verrattuna 4,8 prosenttia. Opiskelijakohtaiset menot kasvoivat eniten perusopetuksessa ja ammattikorkeakoulukoulutuksessa.

Reaalisesti koululaitoksen käyttömenot kasvoivat 1,0 prosenttia. Opiskelijakohtaiset menot kasvoivat reaalisesti hieman enemmän. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna koululaitoksen käyttömenot kuitenkin laskivat hiukan vuonna 2006.

Koululaitoksen käyttömenot olivat yhteensä 9,6 miljardia euroa vuonna 2006. Suurimman osuuden koululaitoksen käyttömenoista muodostavat perusopetuksen kustannukset. Perusopetukseen käytettiin 3,5 miljardia euroa vuonna 2006. Seuraavaksi suurimmat osuudet olivat yliopistokoulutuksella ja -tutkimuksella, johon käytettiin 1,7 miljardia euroa ja ammatillisella koulutuksella, johon käytettiin 1,3 miljardia euroa.

Oppilaitosten käyttömenot opiskelijaa kohden koulutussektorin mukaan 2006

Lähde: Tilastokeskus

 Avioliittoja enemmän, avioerojen määrä ennallaan

16.5.2008

Tilastokeskuksen väestönmuutostietojen mukaan vuonna 2007 Suomessa solmittiin 29 497 avioliittoa, mikä on 1 261 enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2006 solmittiin 28 236 avioliittoa. 2000-luvulla solmittujen avioliittojen määrä on vaihdellut vuosittain melko voimakkaasti.

Vuonna 2007 ensimmäisen kerran avioituneiden naisten keski-ikä oli 29,9 vuotta ja miesten 32,3 vuotta. Edellisenä vuonna vastaava naisten luku oli 29,7 vuotta ja miesten 32,1.

Vuonna 2007 avioeroon päättyi 13 224 avioliittoa, mikä on 31 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2006 avioeroja myönnettiin 13 255. Viime vuosina avioerojen määrä on vaihdellut vuosittain hyvin vähän.

Parisuhteita rekisteröitiin 213 vuonna 2007. Näistä 93 oli mies- ja 120 naisparia. Vuonna 2006 parisuhteita rekisteröitiin 191. Rekisteröityjen parien eroja oli 67. Näistä 22 oli mies- ja 45 naisparien eroja. Vuonna 2006 rekisteröityjen parien eroja oli 30.

Avioliitot ja avioerot 1965-2007

Ensimmäisen avioliiton solmineiden naisten ja ensisynnyttäjien keski-ikä 1982 – 2007

Lähde: Tilastokeskus

 Joka neljäs suomalainen syntyy Hyksissä

15.4.2008

Hyksin kolmessa synnytyssairaalassa, Naistenklinikalla, Kätilöopiston sairaalassa ja Jorvin sairaalassa syntyi viime vuonna yhteensä 14 333 lasta.

Sairaaloittain synnytykset jakautuivat siten, että Naistenklinikalla niitä oli 5025, Kätilöopiston sairaalassa 5751 ja Jorvin sairaalassa 3309. Kaksossynnytyksiä oli 251 ja kolmossynnytyksiä 5. Keisarinleikkauksella syntyi 19 prosenttia lapsista. Alle 2,5 -kiloisia vauvoja syntyi 748.

Synnytysten turvallisuutta ja äitiyshuollon tasoa voidaan vertailla perinataalimortaliteetti -luvun avulla. Luku kertoo kuolleena syntyneiden ja alle viikon ikäisenä menehtyneiden vauvojen määrän. Hyksissä tämä luku oli viime vuonna 0,45 prosenttia. Kansainvälisesti vertailtuna tämä on matala luku ja kertoo siitä, että odottavat äidit ja synnyttäjät ovat Hyks-alueella hyvässä ja turvallisessa hoidossa. Hyksin synnytyssairaaloissa onkin kätilöiden ja synnytyslääkäreiden lisäksi ympärivuorokautiset anestesia- ja lastenlääkäripäivystykset takaamassa synnyttävien äitien ja lasten turvallisuutta.

Valtakunnallisesti synnytysten määrän ei ennusteta lähivuosina kovinkaan paljon nousevan. Hyksin kohdalla jonkin verran lisäystä on kuitenkin odotettavissa – ennustetaanhan naisten määrän Hyks-alueella lisääntyvän jopa 50 000:lla vuoteen 2020 mennessä. Pääkaupunkiseudulla asuvat Suomen koulutetuimmat naiset. Synnytyssairaaloissa tämä näkyy ensisynnyttäjien muuta maata korkeampana ikänä ja lisääntyneenä hedelmöityshoitojen käyttönä. Koeputkihedelmöityksissä Hyksin Naistenklinikka on maailmanlaajuisesti johtavia keskuksia yhden alkion siirron ja siihen liittyvän alkionpakastuksen kehitystyössä.

 2007: Peruskouluja ja peruskouluasteen erityiskouluja 130 edellisvuotista vähemmän

22.2.2008

Lakkautuksia eniten Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla

Tilastokeskuksen oppilaitosrekisterin mukaan oli vuoden 2007 lopussa toiminnassa 880 koulutuksen järjestäjää ja 4 443 oppilaitosta, joissa opiskeli 1,9 miljoonaa opiskelijaa.

Vuonna 2007 oli toiminnassa 3 067 peruskoulua, joissa oli 547 500 oppilasta. Peruskouluasteen erityiskouluja oli 159 ja niissä 8 300 oppilasta. Peruskouluja ja peruskouluasteen erityiskouluja lakkautettiin tai yhdistettiin toiseen oppilaitokseen 121.

Peruskouluista 78 prosenttia oli vuosiluokkia 1-6 käsittäviä alakouluja, 14 prosenttia vuosiluokkia 7-9 käsittäviä yläkouluja ja 8 prosenttia kaikki vuosiluokat käsittäviä yhtenäiskouluja. 27 prosenttia peruskouluista oli alle 50 oppilaan kouluja ja 5 prosenttia yli 500 oppilaan kouluja.

Koululaitoksen oppilaitokset ja opiskelijamäärät oppilaitostyypin mukaan 2007