Perhevapaakustannukset jaettava tasapuolisemmin

31.10.2010

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki vaatii, että perhevapaista syntyvät kustannukset olisi pyrittävä jakamaan nykyistä tasapuolisemmin nais- ja miesvaltaisten alojen työnantajien kesken.

Pihlajamäen mukaan työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen on laaja kehittämisen alue, jossa toivoisin päästävän selkeästi eteenpäin.

Valtiovallan ja työmarkkinajärjestöjen tulisi kolmikantaisesti Pihlajamäen mukaan kiinnittää työelämän lainsäädäntöä uudistaessaan erityistä huomiota niihin sudenkuoppiin, joita mm. lasten hoidosta syntyvä katko työelämässä tuo naisen palkkakehitykselle.

"Epäkohtien vähentämiseksi ja ajan myötä kokonaan poistamiseksi tarvittaisiin yhteiskunnan rahoitusosuuteen lisäpanostuksia. Lainsäädännöllisin toimin olisi puututtava niihin työelämän kipukohtiin, jotka ovat hiertäneet erityisesti naisvaltaisten alojen työelämän kehittämistä. Tässä suhteessa täytyy antaa kiitos hallitukselle, joka muutaman päivän takaisella esityksellään on vaikuttamassa lainsäädännöllä siihen, että toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö tiukentuu. Määräaikaisuuksien käyttöhän on koskenut erityisesti naisvaltaisia aloja. Hallituksen esityksen mukaan toistuvien määräaikaisuuksien käyttö ei olisi sallittua, jos sopimusten lukumäärän, yhteenlasketun kestoajan tai niiden muodostaman kokonaisuuden perusteella työnantajan työvoiman tarve kyseisessä työssä olisi pysyvä."

Pihlajamäki korostaa, että työelämän kehittäminen sijoittuu ammattijärjestöjen edunvalvonnallisista haasteista aivan kärkipäähän. Monet kenttätutkimukset tukevat työelämän kehittämisen tärkeyttä, sillä tutkimusten mukaan työvoima hakeutuu niille työpaikoille, joilla työntekijä voi parhaiten toteuttaa itseään. Myös perhe-elämän ja työn yhteensovittamisen arvostus on jatkuvasti yhteiskunnassamme nousussa.

"Paitsi että me naiset olemme erilaisia, myös perheet ovat erilaisia. Olipa kyse ydinperheestä, yksihuoltajasta tai uusioperheestä, niissä joudutaan pohtimaan usein samoja kysymyksiä. Mennäänkö lasten jälkeen pian töihin vai jäädäänkö kotiin ja mihin on taloudellisesti varaa."

Pihlajamäki huomauttaa, että miehiä on pyritty - ihan oikein - kannustaman koti-isiksi, mutta totuttujen kaavojen lisäksi ratkaisuja ohjaa ennen muuta talous. Ottamatta tarkemmin kantaa miesten osuuteen – jätettäköön se perheiden sisällä ratkaistavaksi - painottaisin kuitenkin, että naisten näkökulmasta naisilla on oltava mahdollisuus valita töihin meneminen perhetilanteesta riippumatta. Siihen tarvitaan mm. joustavia, lapselle turvallisia hoitomahdollisuuksia mutta nimenomaan työelämän joustoja."

"On työntekijän työnantaja sitten kunta, yksityinen tai kolmas sektori, työnantajan on työurien pidentämiseen liittyvien kysymysten ratkaisemiseksi panostettava paitsi työlämän kehittämiseen myös ylipäänsä tasa-arvokysymyksiin tulevaisuudessa aiempaa enemmän. Kolmikantaosapuolten on mm. sitouduttava tasa-arvoisen palkkauksen edistämiseen. Palkkatasa-arvo on yksi työelämän keskeisimpiä tasa-arvokysymyksiä, koska palkan kautta mitataan myös ihmisten asemaa työelämässä."

Pihlajamäki toivoo, että asetettuihin samapalkkaisuustavoitteisiin suhtaudutaan päättäjien taholla vakavasti riippumatta maan taloustilanteesta. Samapalkkaisuusohjelmahan on lähtenyt siitä, että miesten ja naisten välisiä palkkaeroja kavennetaan vähintään viidellä prosentilla vuoteen 2015 mennessä. "Tehtyjen laskelmien mukaan esimerkiksi naisvaltaisten julkisen sektorin alojen palkkoja tulisi nostaa noin 0,8 % teollisuuden palkkoja enemmän, jotta tavoite samapalkkaisuudesta toteutuisi määräaikaan mennessä. Työtä siis riittää."

Lähde: Jyty

 Varmista vauvasi turvallisuus - käytä turvaporttia oikein!

18.8.2010

Tukes on valvonut Suomessa myytävien turvaporttien (lapsiporttien) turvallisuutta tutkituttamalla yhteensä kahdeksan porttia eri valmistajilta. Kahdessa turvaportissa oli niin vakavia turvallisuuspuutteita, että ne on poistettu myynnistä ja kuluttajien käytöstä. Myös turvaporttien käyttöohjeissa ja merkinnöissä oli merkittäviä puutteita, ja joidenkin turvaporttien mukana ei toimitettu lainkaan suomenkielisiä ohjeita. Yritysten tulee korjata puutteelliset käyttöohjeet ja merkinnät.

Vakavia rakenteellisia puutteita oli Lastentarvike Oy:n maahantuomassa haitariturvaportissa (Natur 120 cm) ja Keiteleen Portaan valmistamassa puisessa LP2-turvaportissa.Yritykset ovat vapaaehtoisesti poistaneet portit myynnistä ja tiedottaneet asiasta kuluttajille.

Myös käyttöohjeet ja merkinnät tarkastettiin, koska selkeät käyttöohjeet ovat merkittävä osa turvaportin turvallisuutta. Portti suojaa lasta vain oikein asennettuna ja oikein käytettynä. Kahdesta portista suomenkielinen käyttöohje puuttui kokonaan. Myös muiden turvaporttien käyttöohjeissa ja merkinnöissä oli puutteita, kuten puuttuvia varoituksia tai puutteellinen asennusohje. Tiedot kuluttajilta poistetuista tuotteista löytyvät Tukesin takaisinvetotaulukosta, www.tukes.fi/kuluttajaturvallisuus.

Kuluttajien, jotka ovat ostaneet turvallisuudeltaan vakavasti puutteelliseksi todettuja turvaportteja, tulee poistaa portit käytöstä ja ottaa yhteyttä myyjään portin palauttamiseksi.

Turvaporttien valmistajilla ja maahantuojilla on velvollisuus varmistua turvaporttien turvallisuudesta ennen myynnin aloittamista. Turvallisuudesta voi varmistua pyytämällä valmistajalta standardin mukaisesti testaustulokset tai tarvittaessa testauttaa tuotteet itse. Lisäksi tulee huolehtia, että myyntiin tulevissa turvaporteissa on kaikki merkinnät ja käyttöohjeet suomeksi ja ruotsiksi. Näin tulee toimia, vaikka tuotteet olisivat esimerkiksi muissa EU:n jäsenmaissa myynnissä. Myös kotimaisen valmistajan tulee huolehtia merkinnöistä ja käyttöohjeista. Vaatimus merkintöjen ja käyttöohjeiden antamisesta suomeksi ja ruotsiksi perustuu asetukseen kulutustavaroista annettaviin tietoihin (613/2004) sekä ns. kielilakiin (432/2003). Käyttöohjeista huolehtiminen on erityisen tärkeää, koska vaatimustenmukainenkin tuote voi olla vaarallinen, jos turvaportti asennetaan tai sitä käytetään ohjeiden vastaisesti.

Vanhempien tulee huolehtia turvaportin oikeasta asennuksesta. Lisäksi tulee muistaa, ettei lasta saa jättää valvomatta, vaikka turvaportti olisi käytössä. Ostotilanteessa tulee varmistua siitä, että turvaportti sopii kyseiseen tilaan. Turvaporttia hankittaessa kannattaa kiinnittää huomiota myös merkintöihin ja käyttöohjeisiin ja kysyä suomen- ja ruotsinkielisiä ohjeita, mikäli ne puuttuvat. Puuttuva käyttöohje on turvallisuuspuute ja tavaran virhe, jolloin sovellettavaksi tulevat kuluttajasuojalain tavaranvirhettä koskevat säännökset.

Tukes toimii kuluttajaturvallisuuden valvontaviranomaisena. Tukesin valvottaviksi kuuluvat mm. lelut ja lastenhoitotarvikkeet, kuluttajakäyttöön tarkoitetut koneet ja henkilönsuojaimet, kosmetiikka sekä erilaiset kuluttajapalvelut. Lasten turvallisuutta pidetään valvonnassa erityisen tärkeänä, minkä vuoksi mm. lelujen ja lastenhoitotarvikkeiden turvallisuutta painotetaan valvonnassa. Lisätietoja valvonnasta Tukesin verkkopalvelusta www.tukes.fi.

 Lapsi oppii puhetta sekä kuuntelemalla että katsomalla

26.11.2009

Lapsi pystyy oppimaan puheen ominaisuuksia hyvin monipuolisesti heti syntymästä lähtien. Ensimmäisen vuoden aikana puheen näkemisellä on ilmeisesti suuri merkitys puheäänien oppimisessa, osoittaa Helsingin yliopistossa 2.12. tarkastettava väitöstutkimus.

Puhe on monimuotoinen signaali, joka välittää ihmistenvälistä kommunikaatiota erityisen tehokkaasti. On osin vielä hämärän peitossa, millä tavalla lapsi oppii puhumaan ja havainnoimaan puhetta; tiedetään kuitenkin, että oppiminen alkaa heti, kun lapsi kuulee puhetta. Oppimista saattavat auttaa puheen sisältämät lukuisat tilastolliset säännönmukaisuudet; tätä kutsutaan tilastolliseksi oppimiseksi. Tilastollista oppimista hyödynnetään todennäköisesti esimerkiksi jaettaessa jatkuvaa puhevirtaa erillisiksi sanoiksi.

DI, MRes, lääketieteen ylioppilas Tuomas Teinonen kehitti väitöstutkimuksessaan uuden aivomittauksiin perustuvan tutkimusmenetelmän tilastollisen kielenoppimisen mittaamiseksi. Menetelmää testattiin aikuisilla mittaamalla aivokuoriaktivaatiota magnetoenkefalografiaa (MEG) käyttäen. Tulokset osoittivat, että aikuiset oppivat tilastollisia ominaisuuksia tavuvirrasta silloinkin, kun he eivät tietoisesti kiinnitä siihen huomiota.

Samaa koeasetelmaa käytettiin mittamaan tilastollisen kielenoppimisen kykyjä vastasyntyneiltä käyttäen elektroenkefalografiaa (EEG) aivotoiminnan mittarina. Tulokset osoittivat, että vastasyntyneet oppivat tavujen välisiä tilastollisia riippuvuuksia unen aikana kuulemastaan tavuvirrasta. Jo vastasyntyneillä on siis hyvä puheen tilastollisten ominaisuuksien oppimiskyky.

Tehokkaassa puheen havaitsemisessa olennaisena pidetään kykyä yhdistää eli integroida kuultu puhe ja nähty artikulaatio yhdeksi havainnoksi; oletetaan, että aikuisilla aivot käsittelevät integroidun puheen tehokkaammin kuin erilliset kuulo- ja näköhavainnot. Yhteistyössä Lontoon yliopiston kanssa kehitetyllä koeasetelmalla Teinonen mittasi kuullun ja nähdyn puheen integrointia viiden kuukauden ikäisillä vauvoilla. "Tulokset osoittivat, että tämänikäiset vauvat muodostavat yhdistyneen havainnon tietyistä kuulluista ja nähdyistä tavuista, mutta ei kaikista. Näyttää siltä, että viiden kuukauden iässä lapset ovat jo omaksuneet tietoa äidinkielen tyypillisistä rakenteista, sillä integrointi ei onnistunut tilanteessa, jossa muodostuva havainto ei ole äidinkielen sääntöjen mukainen", Teinonen kertoo.

Teinosen tutkimuksessa arvioitiin myös sitä, millainen rooli nähdyllä puheella on kielenoppimisessa. Kokeeseen osallistuneille kuuden kuukauden ikäisille vauvoille näytettiin videoitua puhetta, jossa tavalliseen artikulaatioon oli liitetty keinotekoisesti muokattuja tavuääniä. Lapset jaettiin kahteen ryhmään, ja toiselle ryhmälle näytettiin videota, jossa puhe sisälsi vihjeen kahdesta erilaisesta tavuryhmästä, kun taas toisen ryhmän näkemä puhe pysyi koko ajan samanlaisena. Kuultu puhe sen sijaan oli kaikille vauvoille täysin samanlaista. Lyhyen katselun ja kuuntelun jälkeen lasten havaintoa kyseisistä tavuäänistä testattiin. "Ryhmien oppimistulokset olivat erilaiset, mikä viittaa siihen, että nähdyillä artikulaatioilla oli vaikutusta oppimiseen", Teinonen toteaa.

Kokonaisuudessaan väitöstutkimuksessa saadut tulokset korostavat varhaisimpien vaiheiden merkitystä kielenoppimisessa. "Pystymme oppimaan puheen ominaisuuksia monipuolisesti heti syntymästä lähtien, ja vaikuttaa siltä, että nähdyllä puheella on tärkeä rooli puheäänien oppimisessa ensimmäisen vuoden aikana", Teinonen summaa tuloksia.

DI Tuomas Teinosen väitöskirja "Language learning in infancy" tarkastetaan 2.12.2009.

 Emma ja Elias vuoden 2010 suosikkinimet

26.3.2011

Emma ja Elias ovat vuonna 2010 syntyneiden lasten suosituimmat etunimet. Emman sai ensimmäiseksi nimekseen 462 tyttöä ja Elias annettiin etunimeksi 512 pojalle.

Emman jälkeen suosituimmat tyttöjen ensimmäiset etunimet olivat viime vuonna Aino, Venla, Aada ja Ella. Pojille useimmin annetut etunimet Eliaksen jälkeen olivat Onni, Eetu, Veeti ja Aleksi.

Kaikista tyttöjen saamista nimistä viisi suosituinta olivat edelleen Maria, Sofia, Emilia, Olivia ja Aino. Viisi suosituinta poikien nimeä olivat edelleen Juhani, Johannes, Mikael, Olavi ja Matias.

Ruotsinkielisten lasten etunimistä Amanda, Elin ja Oliver suosituimmat

Ruotsinkielisten tyttöjen suosituimmat ensimmäiset etunimet olivat Amanda ja Elin. Poikien nimistä suosituin oli Oliver. Amandan tai Elinin sai nimekseen 33 tyttöä ja Oliverin 47 poikaa.

Amandan ja Elinin jälkeen suosituimmat tyttöjen etunimet olivat Ida, Ella ja Wilma. Pojille annettiin Oliverin jälkeen ensimmäiseksi etunimeksi useimmin William, Elias, Emil ja Anton. Ruotsinkielisten tyttöjen kaikista etunimistä viisi suosituinta olivat Maria, Sofia, Elisabeth, Linnea ja Alexandra. Pojilla taas viisi suosituinta nimeä olivat Alexander, Erik, Johannes, Johan ja Karl.

Tiedot viime vuoden suosituimmista nimistä perustuvat 62 599 viime vuonna nimen saaneen lapsen tietoihin. Nimen sai 30 462 tyttöä ja 32 097 poikaa. Suomenkielisiä heistä oli 55 327 ja ruotsinkielisiä 3 720. Kaikkiaan lapsia syntyi 63 165.

Lähde: Väestörekisterikeskus

 Runsas lakritsinsyönti odotusaikana voi olla haitallista sikiölle

6.10.2009

Äidin runsas lakritsin syöminen raskausaikana saattaa vaikuttaa haitallisesti lapsen kognitiiviseen kehitykseen, osoittaa Helsingin yliopistossa tehty tutkimus. Lakritsin haitalliseksi ainesosaksi epäillään sen luontaista ainesosaa glykyrritsiiniä.

American Journal of Epidemiology -tiedelehdessä julkaistu tutkimus osoitti, että odotusaikana runsaasti lakritsia syöneiden äitien lapset menestyivät kahdeksanvuotiaana heikommin kognitiivista päättelysuoriutumista mittaavissa testeissä kuin ikätoverinsa. Heillä oli myös enemmän ulospäin suuntautuvia, ADHD-tyyppisiä keskittymis- ja käytöshäiriöitä. -Haluan korostaa, että vaikka erot tutkimusjoukossa olivat tilastollisesti merkitseviä, ne olivat kuitenkin yksilötasolla hyvin pieniä, sanoo tutkimusta johtanut professori Katri Räikkönen Helsingin yliopiston psykologian laitokselta.

Tutkimukseen osallistui 1049 äitiä, jotka synnyttivät vuonna 1998 terveen lapsen Helsingissä Kätilöopiston sairaalassa. Tutkimuksen ensimmäinen jo aiemmin julkaistu havainto oli se, että runsaasti lakritsia raskausaikana syöneiden äitien raskauden kesto jäi muutamia päiviä lyhyemmäksi kuin verrokkien. -Ero oli hyvin pieni, mutta silti tilastollisesti osoitettavissa, Räikkönen sanoo.

Tutkimuksessa mukana olevien lasten kehitystä on seurattu nyt noin kymmenen vuoden ajan. Kahdeksan vuoden iässä tehdyissä kognitiivisista päättelysuoriutumista mittaavissa testeissä arvioitiin lasten kielellistä päättelyä, muistia ja avaruudellista hahmotuskykyä sekä heidän keskittymiskykyään ja käyttäytymistään. Odotusaikana yli viisisataa milligrammaa viikossa glykyrritsiiniä lakritsissa syöneiden äitien lapset menestyivät yleisesti ottaen heikommin testeissä, ja heillä esiintyi enemmän keskittymisvaikeuksia ja ADHD-tyyppisiä käytöshäiriöitä.

Lakritsin luontaista ainesosaa glykyrritsiiniä on sadassa grammassa puhdasta lakritsia noin 500 milligrammaa. Aikaisemmissa solu- ja koe-eläintutkimuksissa on osoitettu, että glykyrritsiini heikentää istukan kykyä estää glukokortikoidien eli stressihormonien siirtyminen äidin elimistöstä sikiöön. Stressihormonit saattavat suurina pitoisuuksina vaikuttaa haitallisesti sikiön aivojen kehittymiseen.

Professori Räikkönen toteaa, että tutkimustulokset ovat luonnollisesti vasta alustavia. -Mutta toki jo näiden tulosten perusteella sanoisin, että odottavien äitien ei kannattaisi syödä kovin paljon lakritsia - eihän se sentään ole mikään tärkeä ravintoaine muutenkaan, hän sanoo.

-Glykyrritsiiniä esiintyy lukuisissa muissakin tuotteissa kuin lakritsissa, joten sen mahdollisten sikiövaikutusten tutkiminen on tärkeää, Räikkönen huomauttaa.

 Lihavuus saattaa saada alkunsa jo kohdussa

19.4.2009

Monet ylipainoiset aikuiset ovat saattaneet ohjelmoitua lihaviksi jo raskausaikana. Tähän viittaa tuore australialaistutkimus, jossa äidin raskauden aikaisen painonnousun todettiin vaikuttavan jälkeläisen painonkehitykseen.

Jälkeläisen painoindeksi oli sitä suurempi, mitä enemmän äiti oli lihonut raskauden aikana. Yhteys on tunnettu ennenkin, mutta aiemmin sen ei ole osoitettu ulottuvan aikuisikään, toteaa Uutispalvelu Duodecim.

Periaatteessa yhteys voisi selittyä sillä, että jälkeläiset olivat isokokoisia jo kohdussa ja äidin paino nousi siksi enemmän. Tämä mahdollisuus kuitenkin suljettiin pois ottamalla jälkeläisten syntymäpaino huomioon analyysissa.

Tutkijat pitävät mahdollisena, että yltäkylläinen kasvuympäristö ohjelmoi vauvan elimistön niin, että lapsi lihoo herkästi. On myös mahdollista, että äitien ja jälkeläisten painonkehitys johtuu yhteisistä geeneistä tai ympäristötekijöistä, joita ei tässä tutkimuksessa otettu huomioon.

Tutkimusta varten tutkijat selvittivät 2 400 vuosina 1981 - 1983 syntyneen miehen ja naisen painoindeksin ja verenpaineen 21-vuotiaana. Tiedot yhdistettiin rekistereistä poimittuihin tietoihin äitien raskaudenaikaisesta painonnoususta. Äidit olivat lihoneet keskimäärin 15 kiloa raskauden aikana.

Lähde: Ruokatieto - Duodecim

 Omega-3-rasvahappo DHA edistää vauvan näön kehitystä

1.3.2009

Omega-3-rasvahappoihin kuuluva dokosaheksaeenihappo DHA myötävaikuttaa vauvan näön kehitykseen. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA hyväksyi terveysväitteen helmikuussa.

Terveysväitteen kohderyhmiä ovat 0 - 12 kuukauden ikäiset korvikeruokitut vauvat ja kiinteitä ruokia syövät 6 - 12 -kuiset imetetyt vauvat.

Lasten kehitykseen ja terveyteen liittyviä terveysväitteitä käsittelevä asiantuntijapaneeli totesi, että korvikeruokittujen täysiaikaisten vauvojen näön kehitys oli parempi niillä vauvoilla, joiden korvikkeen sisältämästä rasvasta ainakin 0,3 prosenttia oli DHA:ta. Kyseinen määrä on paneelin mukaan helppo liittää osaksi normaalia tasapainoista ruokavaliota. Vertailuryhmien vauvat saivat korviketta ilman DHA-lisää tai olivat imetettyjä.

Paneeli korosti, että DHA-rikastettu korvike ei tuonut lisähyötyä täysimetettyyn kontrolliryhmään verrattuna. Äidinmaito sisältää omega-3 ja omega-6-rasvahappoja.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämä ravintokoostumustietokanta Fineli kertoo, että DHA on omega-3-sarjaan kuuluva monityydyttymätön rasvahappo, jota saadaan runsaimmin kalasta.

Lähde: Ruokatieto

 Syntyneiden määrä lähes ennallaan vuonna 2007

3.5.2008

Tilastokeskuksen väestönmuutostietojen mukaan vuonna 2007 Suomessa syntyi 58 729 lasta, mikä oli 111 lasta vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Vuoden 2007 hedelmällisyyden vallitessa nainen synnyttäisi 1,83 lasta hedelmällisen kautensa aikana. Edellä mainittua syntyvyyttä kuvaavaa tunnuslukua sanotaan kokonaishedelmällisyysluvuksi. Vuonna 2006 se oli 1,84 lasta naista kohden.

Synnyttäjät olivat vuonna 2007 keskimäärin lähes samanikäisiä kuin vuotta aiemmin. Kaikkien synnyttäneiden keski-ikä pysyi ennallaan ollen 30 vuotta. Ensisynnyttäjien keski-ikä oli 28,1 vuotta vuonna 2007, edellisvuonna 28,0 vuotta. 2000-luvulla ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut 0,5 vuodella.

Elävänä syntyneiden määrä 1971–2007