Täpläverkkoperhosten lentoa seurattiin tutkalla

8.12.2008

Helsingin yliopiston tutkijat saivat harmonisen tutkan avulla ainutlaatuisen tarkkaa tietoa perhosten liikkeistä. Tutkijat kiinnittivät kolmesta eri maasta kotoisin oleville täpläverkkoperhosille antennit selkään ja seurasivat niiden liikkumista luonnonolosuhteissa. Yllättävää kyllä, hyvin erilaisista ympäristöistä kotoisin olevat perhoset liikkuivat keskimäärin lähes yhtä aktiivisesti. Tulokset julkaistiin Yhdysvaltain tiedeakatemian PNAS-lehden verkkoversiossa.

Karhujen ja muiden suurten nisäkkäiden liikkeiden seuraaminen GPS-pantojen avulla on hyvin yleistä, mutta hyönteisten liikkumisesta ei ole juurikaan tutkittua tietoa. Helsingin yliopiston metapopulaatiobiologian tutkimusryhmän tutkijat veivät täpläverkkoperhosia Englantiin, jossa Rothemstad Research -tutkimuslaitos on kehittänyt hyönteisten reaaliaikaiseen seuraamiseen soveltuvan harmonisen tutkan. Tutkijoiden kiinnostuksen kohteena oli liikkumisen evoluutio, erityisesti se liikkuvatko erilaisista elinympäristöistä peräisin olevat perhoset eri tavoilla.

Kokeessa oli mukana täpläverkkoperhosia Kiinasta, Virosta ja Ahvenanmaalta. Kiinassa ja Virossa kyseiselle perhoselle sopiva elinympäristö esiintyy suurina yhtenäisinä alueina, kun taas Ahvenanmaalla sopivat kedot ovat pieniä ja usein kaukana toisistaan. Tutkijat kiinnittivät perhosille antennit ja seurasivat niiden liikkumista harmonisen tutkan avulla. Menetelmä antoi poikkeuksellisen tarkkaa tietoa perhosten liikkeistä; tutkijat keräsivät yhteensä 51 km lentopolkuja joissa perhosten sijainti oli tiedossa kolmen sekunnin välein.

Elinympäristöjen erilaisuudesta huolimatta kaikilta alueilta kotoisin olevat perhoset liikkuivat keskimäärin lähes yhtä aktiivisesti. Suurin vaihtelu löytyi Ahvenanmaan sisältä: edellisen vuoden aikana perustetuista populaatioista peräisin olevat perhoset olivat erityisen aktiivisia. Sen sijaan yli viisi vuotta vanhojen populaatioiden perhoset liikkuivat kaikkein vähiten. Tutkimus osoitti, että evoluutiota tapahtuu luonnossa myös hyvin nopeasti. Perhospopulaation keskimääräinen liikkuvuus heilahti viidessä vuodessa äärilaidasta toiseen.

Lähde: Helsingin yliopisto

 Uimavesien laadunvalvonta uudistuu

2.4.2008

Uimavesien laadun valvonta muuttuu uintikaudella 2008. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut terveydensuojelulain lakimuutoksen 164/2008 ja isoja uimarantoja koskevan asetuksen, joka pohjautuu EU:n uimavesidirektiiviin. Isoilla uimarannoilla tarkoitetaan rantoja, joilla odotetaan käyvän vähintään 100 uimaria päivässä. Merkittävimmät muutokset koskevat isojen uimarantojen uimaveden luokittelua, uimarantojen profilointia, uimakauden määrittelyä sekä uimaveden terveydellisiä ja muita laatuvaatimuksia, laadunvalvontaa ja -hallintaa sekä uimaveden laadusta tiedottamista.

Uimavedet tullaan luokittelemaan neljän uimakauden valvontatutkimustulosten perusteella neljään eri luokkaan, erinomainen, hyvä, tyydyttävä tai huono. Ensimmäinen luokitus voidaan tehdä 2011 uimakauden päätyttyä.

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen tulee laatia isoista uimarannoista uimarantaluettelot, jotka toimitetaan lääninhallituksille ennen uimakauden alkua ja raportoidaan edelleen Euroopan komissiolle. Myös uimavesien näytteenotto suunnitellaan ennen uimakauden alkua ja merkitään seurantakalenteriin. Uimakaudella tarkoitetaan 15.6.-31.8. välistä ajanjakso (Lapin läänissä, Kuusamon ja Taivalkosken kunnissa 25.6.-15.8.).

Kaikille isoille uimarannoille laaditaan maaliskuun 2011 alkuun mennessä uimavesiprofiili, jossa kuvataan rannan uimaveden ominaisuudet sekä kartoitetaan sellaiset tekijät, jotka voivat huonontaa uimaveden laatua ja heikentää uimareiden terveyttä.

Uusi asetus painottaa yleisölle tiedottamista uimarannoilla, tiedotusvälineissä ja internetissä. Tiedotettavien asioiden määrä on lisääntynyt huomattavasti aikaisempaan verrattuna. Asetus edellyttää tiedottamista uimaveden laadun lisäksi mm. hallintatoimenpiteistä uimareiden terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Asetuksen myötä EU komissiolle raportoitavat asiat lisääntyvät.

Myös pienille uimarannoille on valmisteilla oma asetus tulevalle uimakaudelle. Uudet uimavesiasetukset koskevat vain terveydensuojelulaissa ilmoitusmenettelyssä tai aiemman terveydenhoitolain mukaisesti hyväksyttyjä uimarantoja. Muutosten myötä uimaveden laadunvalvonta ei koske uimapaikkojen veden laatua. Uimarannalla, jonka uimaveden laatua valvotaan, on jatkossa selkeä ylläpitäjä, jonka tiedot löytyvät myös uimarannoilta.

Uimarannoilla valvotaan lisäksi turvallisuutta kulutustavaroiden ja kulutuspalvelusten turvallisuudesta annetun lain perusteella siten, että palvelu ei saa aiheuttaa vaaraa kuluttajan terveydelle. Uimarantojen turvallisuus on vuoden 2008 valtakunnallisen kuluttajapalveluiden turvallisuuden valvontaprojektin aiheena. Projektissa tarkastetaan rantavalvonnan riittävyys, uimarantojen yleinen turvallisuus, rantojen kunnossapidon taso ja uimarantojen käyttäjille annettavat ohjeet ja opasteet.

 Suomen ensimmäinen eettisen kuluttamisen puhelinneuvonta käynnistyy

31.1.2008

Suomen Kuluttajaliitto ry on aloittanut 31.1.2008 maamme ensimmäisen eettisen kuluttamisen puhelinneuvonnan.

Mistä löytäisin vähäpäästöisen ja edullisen auton? Miten voin varmistaa, että ostamani pesuaine on mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittava? Entä mikä takaa sen, ettei hankkimaani mattoa ole tuotettu lapsityövoimalla?

Kaikkea tätä ja paljon muuta voi kuluttaja tiedustella uudesta maksullisesta palvelunumerosta. Mikäli kysymykseen ei löydy suoralta kädeltä vastausta, asia selvitetään ja siihen palataan mahdollisimman pian. Keskeisinä puhelinneuvonnan käyttäminä tiedonlähteinä ovat muun muassa kotimaiset tutkimuslaitokset kuten VTT, MTT ja Motiva.

"Haluamme tällä palvelulla taata kuluttajalle helpon pääsyn eettisen kuluttamisen tiedon pariin. Internet ei ole aina kaikkien käytettävissä, eikä sieltä saatava tieto ole välttämättä luotettavaa. Joskus on myös helpompi puhua omista kulutusvalinnoistaan asiantuntijan kanssa henkilökohtaisesti", eettisen kuluttamisen projektipäällikkö Juha Beurling toteaa.

Puhelinneuvonta vastaa numerosta 0600-413 310 pääsääntöisin maanantaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 13-15. Mikäli neuvonnan aika poikkeuksellisesti muuttuu, on siitä tieto puhelinvastaajassa. Puhelun hinta on 1,67 e/min. + pvm/mpm.

 Tuulivoiman rakentaminen Suomessa kansainvälisesti hidasta

25.10.2007

Myös toimijat erimielisiä

Tuulivoimaa on maailmalla otettu käyttöön mm. Energiantuotannon ympäristöhaittojen vähentämiseksi ja omavaraisuuden lisäämiseksi. Myös Suomessa on tuulivoimateollisuutta, mutta tuulivoiman rakentaminen on ollut kansainvälisesti hidasta, eikä kansallisia tavoitteita olesaavutettu. Pessimistinen asenne hidastaa kehitystä entisestään.

Maatalous-metsätieteiden maisteri Vilja Varho tarkastelee Helsingin yliopiston biotieteellisessä tiedekunnassa tekemässään väitöstutkimuksessaniitä yhteiskunnallisia tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet tuulivoiman hitaaseen kehitykseen Suomessa. Hänen tutkimuksensa kohteena ovat suomalaisten kansallisen tason tuulivoimatoimijoiden näkemykset. Tuloksia voidaan hyödyntää arvioitaessa ja kehitettäessä tuulivoimapolitiikkaa.

Varhon tutkimustulokset osoittivat näkemysten tuulivoimasta, sen tulevaisuudesta ja sen edistämiseen käytettävistä ohjauskeinoista jakaantuvan voimakkaasti. Tuulivoimasta käydyissä diskursseissa esiintyy
määrittelykamppailuja, joissa tuulivoimaa esim. vähätellään ja toisaalta puolustetaan. Määrittelykamppailut vaikuttavat käsityksiin tuulivoiman merkityksellisyydestä ja mahdollisuuksista Suomessa ja sitä kautta
investointeihin ja tuulivoimapoliittisiin valintoihin.

Käsitykset tulevaisuudesta tulivat esille haastateltujen näkemyksiin perustuvissa skenaarioissa. Näkemykset tuottivat myös voimakkaan kasvunskenaarioita, mutta pessimistisimmissä arvioissa tuulivoiman ei uskottu olevan Suomessa kannattavaa ilman tukia edes vuonna 2025, ja tuulivoimakapasiteetti olikin näissä arvioissa matala. Tällöin ohjauskeinovalintojen oletettiin pysyvän samankaltaisina kuin
haastatteluajankohtana. Tähänastinen kehitys on pitkälti seurannut tätä pessimististä skenaariota.

Varhon selvitysten mukaan huolimatta epäilevästä suhtautumisesta tuulisähköön tuulivoimalateollisuus nähtiin uskottavana ja tuulivoimatoimijoille sekä kansalliselle tuulivoimapolitiikalle merkittävänä motiivina edistää tuulivoimaa. Kotimainen sähköntuotanto ja vientiteollisuus yhdistyvät ns. kotimarkkina-argumentaatiossa.

Muualla maailmassa tyypillisiä edistämiskeinoja, kuten syöttötariffeja ja vihreitä sertifikaatteja, ei ole otettu Suomessa käyttöön. Osa Varhon haastatelluista piti näitä keinoja soveltumattomina avoimille sähkömarkkinoille ja suomalaiseen ohjauspolitiikkaan, diktatorisina ja länsimaisten arvojen vastaisina. Toiset taas kannattivat niitä niiden vaikuttavuuden takia. Ohjauskeinojen arvioinnissa käytettiinkin sekäohjausprosessiin liittyviä että arvoperustaisia kriteerejä.

Tähän asti käytetyt ohjauskeinot eivät ole riittävän vaikuttavia lisäämään tuulivoimaa merkittävästi. Voimakkaampien ohjauskeinojen käyttöönottoa vaikeuttavat tuulivoiman vähättely, pessimistiset tulevaisuudenkuvat jaoletus siitä, että vähäinen tuulisähkön kysyntä kuvastaa myös kansalaisten poliittista suhtautumista tuulivoiman lisäämiseen. Tilanne voi kuitenkin muuttua energiantuotannon päästöjen jatkuvan vähentämistarpeen takia.

MMM Vilja Varho väittelee 2.11.2007 Helsingin yliopiston biotieteellisessätiedekunnassa aiheesta Calm or storm? - Wind power actors' perceptions of Finnish wind power and its future (Tyyntä vai myrskyä?-Tuulivoimatoimijoiden näkemyksiä Suomen tuulivoimasta ja sen tulevaisuudesta).

 WWF Suomen tunnustuspalkinto 2007 Antti Tuiskulle

WWF Suomen tunnustuspalkinto 2007 on myönnetty poptähti Antti Tuiskulle. Antti Tuisku on toiminut WWF:n Luonnon lähettiläänä syksystä 2006. Palkintoperusteluissa korostetaan, että Antti Tuiskun avulla WWF tavoittaa ympäristöviestillään erityisesti nuoria ja nuoria aikuisia, mikä on luonnonsuojelun edistymisen kannalta tärkeää.

Antti Tuisku on myös ollut yhteistyössä erittäin aktiivinen ja hän on myös oma-aloitteisesti löytänyt tapoja viedä luonnonsuojeluviestiä eteenpäin. Antti Tuiskun suhde WWF:ään alkoi hänen omasta aloitteestaan, mikä yhdessä hänen omien ympäristötekojensa kanssa on tehnyt yhteistyöstä aidon ja hedelmällisen. Hän on myös syventänyt omia elämäntapavalintojaan ympäristön hyväksi.

- Oma kipinäni suojelutyöhöni lähti ajatuksesta, että halusin jakaa sitä hyvää eteenpäin, josta olin päässyt nauttimaan menneiden menestyneiden vuosien jälkeen. Uskon, että muiden auttamisella ja arvojen tarkastelemisella tulen saavuttamaan elämääni syvempää sisältöä, kuin pelkän maallisen materian ja menestyksen havittelemisella. Koska halusin auttaa globaaleissa, koko maailman tilaan liittyvissä asioissa, löysin WWF:ltä useita asioita luonnonsuojelussa, joihin pystyin samaistumaan ja jotka tuntuivat omilta, Antti Tuisku sanoo.

Elokuussa Antti Tuisku vieraili WWF:n suojelukohteella Malawissa - yhdessä maailman köyhimmistä maista - tutustuen paikallisväestöä hyödyttävään luonnonsuojelutyöhön. Vierailun ansiosta WWF:n suojelutyö sai huomattavaa tunnettuutta Malawin päättäjien, median ja paikallisväestön keskuudessa.

Tunnustuspalkinnon myöntää WWF Suomen hallintoneuvosto, joka on WWF Suomen korkein päättävä elin. Palkinnon voi saada taho tai henkilö, joka merkittävällä tavalla edistää luonnonsuojelua joko konkreettisesti tai välillisesti viestinnän keinoin.

 Rakennusten muuttaminen energiantuhlaajista ilmaston pelastajiksi

Uusi, koko Euroopan kattava tutkimus antaa ohjeita kotien ja toimistojen muuttamiseen Euroopan suurimmasta energiankäyttäjästä Euroopan suurimmaksi ilmaston pelastajaksi.

Rakennukset käyttävät 40 % Euroopan energiasta ja ne ovat siten Euroopan suurin yksittäinen hiilidioksidipäästöjen tuottaja. Koska energiankulutus voitaisiin vähentää puoleen yksinkertaisilla toimenpiteillä, kuten seinien ja kattojen eristämisellä, rakennukset ovat myös Euroopan suurin energiantuhlaaja. Jos Eurooppa ja kansalliset hallitukset haluavat ottaa ilmastonmuutoksen tosissaan, yksi avainasioista on löytää keinoja rakennusten muuttamiseen energiantuhlaajista ilmaston pelastajiksi. Uusi tutkimus tarjoaa neuvoja tähän.

Better Buildings through Energy Efficiency – a Roadmap for Europe (Parempia rakennuksia energiansäästöllä – eurooppalainen toimintaohjelma) tarjoaa keinoja rakennusten valtavan energiatehokkuuspotentiaalin toteuttamiseksi. Euroopan energiakustannuksissa pystyttäisiin säästämään 270 miljardia euroa vuodessa ja energiankäyttöä pystyttäisiin vähentämään 3,3 miljoonalla öljytynnyrillä päivässä, ja samalla luotaisiin jopa 530000 uutta työpaikkaa. Tutkimus perustuu best practice – esimerkkeihin eri puolilta Eurooppaa, joista käy ilmi että energiansäästö on mahdollista ja sitä myös toteutetaan käytännössä.

“Better Buildings through Energy Efficiency –toimintaohjelma tarjoaa päättäjille keinoja muuttaa Euroopan rakennuskanta energiatuhlaajista ilmaston pelastajiksi”, Euriman pääjohtaja Jan te Bos kertoo. “Nyt kun tarvittavat toimenpiteet ovat selvillä, Euroopan hallitusten on tullut aika laittaa ne käytäntöön”, te Bos jatkaa..

Toimintaohjelma sisältää koko joukon yksityiskohtaisia suosituksia kaikille rakennustyypeille. Koko Euroopan kattavasta tutkimuksesta voidaan kuitenkin vetää myös useita yleisiä johtopäätöksiä.

• Muutos on mahdollinen: Tutkimuksesta käy selvästi ilmi, että oikeat toimenpiteet johtavat huomattaviin parannuksiin kaikissa tilanteissa.

• Omistajuudella on väliä, paikalla ei: Yllättävää kyllä, tärkeisiin muutoksiin tarvittavien toimenpiteiden yhdistelmä on käytännöllisesti katsottuna sama joka puolella Eurooppaa.. Omistajuus (yksityinen/valtion omistus) ja rakennustyyppi (uusi/vanhempi) asettavat kuitenkin erilaisia vaatimuksia käytettäville toimenpiteille.

• On tarjottava apua, ei neuvoja: Pelkkä informaatio ei saa aikaan mainittavia tuloksia. Yleinen tietoisuus tarvittavista toimenpiteistä on hyvin korkea, mutta rakennusten omistajat ja organisaatiot tarvitsevat myös konkreettista apua rakennusten monimutkaisessa parantamisprosessissa.

• Rahoitusjärjestelmien merkitys: Vaikka energiatehokkuuden parantaminen maksaakin itsensä takaisin moninkertaisesti, on olennaista varmistaa, että varoja on saatavilla investointeihin.

• Määräyksillä on väliä: Uusia rakennuksia koskevilla määräyksillä ja lainsäädännöllä sekä ja vanhempia rakennuksia koskevilla kunnostustöiden vähimmäisstandardeilla on suurta merkitystä, jälkimmäisessä tapauksessa erityisesti yhdessä rahoituksen ja konkreettisen avun kanssa.

Better Buildings through Energy Efficiency – a Roadmap for Europe –toimintaohjelma on ladattavissa osoittesta www.eurima.org. Paperiversion voi tilata sähköpostitse Lena Estevesiltä (lena.esteves@eurima.org).